Finanssijohtaja KL:lle: Rakenteelliset uudistukset kiinnostavat luottoluokittajia paljon

Nyt odotellaan luottoluokittajien näkemyksiä Suomen taloudesta.
Suomen valtionlainojen liikkeellelaskusta vastaa Valtiokonttori. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
Suomen valtionlainojen liikkeellelaskusta vastaa Valtiokonttori. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

– Korkotaso on noussut poikkeuksellisen nopeasti. Puhutaan isoimmasta korkojen noususta 40 vuoteen, toteaa Valtiokonttorin finanssijohtaja Teppo Koivisto Kauppalehdelle. Suomen valtionlainojen liikkeellelaskusta vastaa Valtiokonttori.

Valtiovarainministeriön mukaan korkomenot lähentelevät tänä vuonna 2,5 miljardia euroa. Valtionvelka oli joulukuun lopussa 141,6 miljardia euroa. Vaalikauden alussa velkaa oli 106 miljardia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomen valtionvelat ovat toiseksi parhaassa AA+-luokassa. Fitch arvioi Suomen luottoluokituksen 17. helmikuuta, S&P Global Ratings 28. huhtikuuta.

Luottoluokitukseen vaikuttavat muun muassa kansantalouden tila ja näkymät, talouspolitiikan toimet sekä luottamus poliittiseen järjestelmään.

Vaikka luottoluokittajat eivät heti ensitöikseen laskisi Suomen luokitusta, herkkyys tulkita niiden toiveita vahvistunee jo tulevissa hallitusneuvotteluissa. Koivisto arvioi, että etenkin vaalien jälkeen tuleva S&P Global Ratingsin näkemys on mielenkiintoinen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Taaksepäin katsottuna luottoluokittajien painopiste on ollut aika paljon Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksissa. Se on mennyt Suomen näkökulmasta vakaasti. Mutta nyt painopiste, johtuen meidän korkoympäristöstämme ja velkaantumisesta, keskittyy enemmän julkisen talouden kestävyyteen, ja sehän kulminoituu uuteen hallitusohjelmaan. Finanssipolitiikka ja rakenteelliset uudistukset kiinnostavat luottoluokittajia kevään aikana paljon, Koivisto toteaa Kauppalehdelle.

Hän muistuttaa, että joka vuosi valtio joutuu rahoittamaan erääntyviä lainoja korkeammalla korkotasolla.

– Valtiovarainministeriön arvio viiden vuoden horisontista, joka ei perustu kovinkaan nopeaan korkojen nousuun nykyiseltä tasolta, tarkoittaa sitä, että viiden vuoden päästä korkomenojen taso on mahdollisesti lähempänä neljää miljardia, Koivisto sanoo.

Talouskasvua tukevilta päätöksiltä vaaditaan poikkeuksellisen vahvaa ennakkonäyttöä, toimitusjohtaja arvioi.
Europarlamentaarikko kehottaa Eurooppaa tutkimaan historiaa.
Mainos