Entinen puolustusministeri ja pitkäaikainen kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) kysyy Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistussa kolumnissaan, onko Eurooppa sivustakatsoja suurvaltojen päättäessä eurooppalaisen valtion eli Ukrainan kohtalosta.
Kääriäinen viittaa Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien neuvotteluista tulitauon tai rauhan saavuttamiseksi Ukrainaan. Julkisuudessa suurvaltojen johtajien tapaaminen on herättänyt ihmetystä muun muassa siksi, että neuvotteluissa ei ole ollut mukana Euroopan valtioiden johtajia. Tämä on herättänyt kysymyksiä Euroopan roolista maailmanpoliittisesti. Etenkin siksi, että neuvotteluiden jälkeen sekä Yhdysvallat että Venäjä korostivat maiden kahdenvälisten yhteyksien merkitystä.
Hänen mukaansa kysymys on historiallisesta tulevaisuusvalinnasta.
– Olemmeko siirtymässä takaisin suurvaltojen etupiiripolitiikkaan, jota Venäjä ajaa ja Yhdysvallat myötäilee, vai pidetäänkö sopimuspohjaisuuden hengessä kunniassa itsenäisten valtioiden suvereniteettia ja koskemattomuutta?, Kääriäinen kysyy.
Kääriäinen huomauttaa, että Venäjän tavoite on muuttumaton.
– Se haluaa kontrolloida Ukrainaa poliittisesti ja sotilaallisesti sellaisella tavalla, että se ei sovi eurooppalaisiin itsenäisyys-, koskemattomuus- ja suvereniteettilähtökohtiin.
Hän muistuttaa, että Venäjä vastustaa jyrkästi turvatakuujoukkoja Ukrainassa.
– Sen [Venäjän] ilmeinen pyrkimys on jatkaa sotaa kohti lopullista päämäärää. Edessä on arvaamattoman vaikea tie rauhaan, Kääriäinen arvioi.
Nyt esillä ovat myös Ukrainalle annettavat turvatakuut. Niiden ytimessä on Ukrainan omien puolustusvoimien suorituskyky. Euroopan tehtävänä on tukea Ukrainan puolustusvoimien vahvistamista niin, että se ehkäisee uudet hyökkäykset ja maa pystyy puolustautumaan uhilta myös jatkossa.
– Eurooppa ei voi väistää konkreettista vastuuta turvatakuista itse paikan päälle sitten, kun rauhansopimus on neuvoteltu ja voimassa. Yhdysvallat on ilmoittanut, että se ei lähetä joukkoja Ukrainaan. Ilmoitus ei yllätä, mutta se korostaa Euroopan vastuuta maanosamme puolustamisesta omin voimin.
Kääriäisen mukaan turvatakuut ovat uskottavat Venäjään päin, jos Yhdysvalloilla on merkittävä rooli niissä. Rooli voi olla muutakin kuin joukkojen lähettämistä Ukrainaan.
– Turvatakuiden järjestämisessä testataan Euroopan sotilaallinen ja poliittinen uskottavuus. Jo pelkästään riittävien maajoukkojen löytäminen niin sanottujen halukkaiden puolelta vaikuttaa todella kovalta haasteelta.
Tämä koskee myös Suomea.
– Suomi joutuu pohtimaan itselleen sopivaa vastuuta turvatakuissa ottaen huomioon sen, että on pidettävä huolta omasta puolustuksesta ja itärajan vakaudesta.
Kääriäisen mukaan kysymys kuuluu, miten uskottavat turvatakuut Eurooppa pystyy rakentamaan Ukrainalle ja samalla itselleen.
