Kokoomuksen kansanedustaja, Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg ei usko Yhdysvaltain toteuttavan tällä hetkellä sotilaallista operaatiota Grönlannissa.
Presidentti Donald Trumpin mukaan Grönlannin pitää olla Yhdysvaltain hallinnassa, jotta arktista aluetta voidaan suojella nykyistä paremmin Venäjältä ja Kiinalta. Hän ei katso Tanskan kykenevän puolustamaan saarta. Asevoimien käyttöä ei ole suljettu pois.
– Yhdysvalloilla ei ole rajattomia resursseja, Jarmo Lindberg sanoo Verkkouutisille.
Yhdysvalloilla on edelleen poikkeuksellisen suuri sotajoukko tällä hetkellä Karibianmerellä. Se koottiin tammikuun alussa Venezuelaan tehtyä erikoisjoukkojen nopeaa iskua varten.
Samaan aikaan Yhdysvaltain lentotukialus USS Abraham Lincoln on matkalla Iranin lähialueelle mukanaan kolme Arleigh Burke -luokan ohjushävittäjää. Britanniasta on lisäksi lennätetty Jordanian tukikohtaan 15 F-15-hävittäjää ja neljä ilmatankkeria. Intian valtamerellä sijaitsevalle Diego Garcialle on saapunut useita C-17-kuljetuskoneita.
– Yhdysvaltain globaalista voimasta merkittävä määrä on tällä hetkellä sidottu Karibianmerelle, jossa ei ole akuuttia tilannetta. Sitä ei ole kuitenkaan vedetty sieltä pois. Iranin suunnalla on puolestaan erityisen akuutti ja kriittinen tilanne. Aika näyttää, millaisia päätöksiä tehdään Iranin suhteen, Lindberg toteaa viitaten Yhdysvaltain mahdolliseen väliintuloon Iranin mielenosoitusten vuoksi.
Grönlannin hallitus ja Tanskan puolustusministeriö ovat päättäneet jatkaa Tanskan asevoimien harjoituskokonaisuutta Grönlannissa tiiviissä yhteistyössä Nato-liittolaisten kanssa.
Muun muassa Ruotsi, Norja, Saksa, Hollanti, Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet lähettävänsä Grönlantiin sotilaita. Alkuvaiheessa tarkoituksena on valmistella mahdollisen isomman joukon saapumista. Suomi lähettää Tanskan pyynnöstä kaksi yhteysupseeria Grönlantiin tutustumaan harjoitustoiminnan mahdollisuuksiin.
Trump on uhannut Suomea ja seitsemää muuta Euroopan maata kymmenen prosentin tulleilla. Tullit astuisivat Trumpin mukaan voimaan helmikuun ensimmäisestä päivästä lähtien ja nousisivat 25 prosenttiin kesäkuun alussa. Presidentin mukaan tullit poistetaan, kun Yhdysvallat saa Grönlannin haltuunsa.
Lindberg korostaa, että Grönlannin tilanne ei ole tällä hetkellä sotilaallisesti erityisen akuutti Yhdysvaltain kannalta.
– Siellähän se Grönlanti pysyy. Siellä ei edelleenkään ole juuri ollenkaan sotilasvoimaa. Siellä on eurooppalaisia harjoituksen valmistelijoita, mikä ei muuta isoa kuvaa mitenkään. Ehkä nyt ei ainakaan Grönlannin suuntaan ole erityistä kiirettä operoida sotilaallisesti. Kaikkien resursseilla on rajansa.
USA:n turvallisuushuolet
Jarmo Lindbergn mukaan Donald Trumpin toistuvat vaatimukset Grönlannin saamisesta USA:n hallintaan liittyvät ennen kaikkea turvallisuushuoliin.
Venäjän on jo pitkään militarisoinut arktista aluetta lisäämällä huomattavasti sotilaallista läsnäoloaan Kuolan niemimaalla ja rakentanut tukikohtaketjuaan sieltä Siperian pohjoisosiin asti.
– Arktisen alueen sotilaallinen merkitys on ollut tärkeä jo pitkään. On ilmiselvää, että mannertenvälisten ballististen ohjusten ja pitkänmatkan strategisten pommikoneiden lyhyimmät reitit Venäjältä Pohjois-Amerikkaan kulkevat pohjoisnavan ja Grönlannin yli, Lindberg sanoo.
Yhdysvalloilla ja Tanskalla on vuodesta 1951 lähtien ollut Yhteistoimintasopimus. Yhdysvalloilla on ollut jo pitkään joitakin satoja sotilaita ja muuta henkilöstöä Grönlannissa Pituffikin tukikohdassa. Alueella on myös valvontatutka.
– Siksi arktisella alueella ja Grönlannilla on merkitystä ja siksi Trump tuo esille Yhdysvaltojen turvallisuuden, Lindberg toteaa.
Trumpin ja hänen hallintonsa puheissa on esiintynyt myös tavoite siitä, että Yhdysvallat pääsisi kiinni Grönlannin kriittisiin mineraaleihin ja että Grönlanti voitaisiin ostaa Tanskalta.
Toistaiseksi Yhdysvallat ei ole tuonut julkisuuteen selkeää sotilasoperaatiota, joka voitaisiin toteuttaa Grönlannissa. Puheissa on esiintynyt enemmän diplomaattiset, sopimustekniset ja taloudelliset keinot.
– Trump on korostanut vuokralaisen ja omistajan eroa. Omistajana on suuremmat vapaudet tehdä toimenpiteitä. Tähän pitää suhtautua vakavasti, Lindberg korostaa.
Hän kuitenkin katsoo, että amerikkalaisten taloudelliset- ja turvallisuushuolet olisi mahdollista tyynnyttää jo olemassa olevien ja mahdollisten uusien sopimusten avulla.
– Yhdysvaltojen ja Tanskan välinen sopimus ja siitä mahdollisesti käytävät konsultaatiot mahdollistaisivat Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon lisäämisen Grönlannissa. Eli halutessaan Yhdysvallat voisi lisätä väkeä, tutkia ja tarpeelliseksi näkemäänsä kalustoa.
Katse pidettävä pallossa
Jarmo Lindbergin mielestä Naton olisi kannattanut alkaa suunnitella jäsenmaiden läsnäoloa ja yhteistyötä Grönlannissa jo vuosi sitten Donald Trumpin toisen presidenttikauden alussa ja todeta liittokunnan panostavan enemmän arktisen alueen turvaamiseen.
– Voisi sanoa vähän jälkiviisaasti, että kunTrump vuosi sitten heti toisen kautensa alussa nosti esille Grönlannin tärkeyden hänelle ja Yhdysvalloille – minkä hän oli tuonut esille jo ensimmäisellä kaudellaan – niin voisi kysyä, olisiko Naton kannattanut silloin olla hereillä ja ottaa asia sillä vakavuudella.
– Nyt tässä riennettiin viemään pientä suunnitteluporukkaa Grönlantiin. Mutta tässä olisi ollut vuosi aikaa lisätä Naton läsnäoloa alueella, koska kaikki alueella nyt toimivat maat ovat Naton jäseniä ja se on Naton vastuualuetta. Pohjois-Atlantin ja Arktisen alueen turvaaminen on sitä kautta Naton tehtävä.
Lindberg korostaa, että sekavassa maailmanpoliittisessa tilanteessa ei pidä kääntää huomiota pois Ukrainan sodasta. Euroopan, Yhdysvaltojen ja Naton pitäisi edelleen pitää huomionsa Ukrainan sodassa eikä kääntää katsettaan muualle. Pääuhka on edelleen Venäjä ja sen käymä hyökkäyssota Ukrainassa.
– Tähän suurimpaan sotaan toisen maailman sodan jälkeen pitää saada ratkaisu, tulitaukoa ja kestävä rauha.
Hän muistuttaa, että Naton ydintoiminta jatkuu ennallaan ja yhteistä puolustusta ja pelotetta kehitetään normaaliin tapaan.
Sekä Yhdysvallat että Eurooppa ovat sitoutuneet liittokunnan puolustussuunnitteluprosessiin ja operatiivisiin aluesuunnitelmiin.
Naton puolustussuunnitteluprosessi on eri asia kuin operatiivinen suunnittelu, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa.
Puolustussuunnittelu ei sisällä lainkaan joukkojen toiminnan mahdollistavia operatiivisia suunnitelmia tai päätöstä siitä, aiotaanko joukkoja käyttää. Puolustussuunnittelun päätehtävänä on varmistaa, että liittokunnalla on tarvittavat joukot ja suorituskyvyt Naton tehtävien toteuttamiseen.
Naton Haagin huippukokouksessa päätettiin, että tavoitteena on nostaa ydinkyvykkyyksiin käytettävät menot 3,5 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2035 mennessä. Näillä puolustusmenoilla jäsenmaiden katsotaan selviävän liittokunnan suorituskykytavoitteista.
Yhdysvallat on edelleen sitoutunut Natoon, koska se palvelee maan intressejä. Yhdysvallat huolehtii strategisesta pelotteesta ja ydinpelotteesta ja on tarpeen mukaan valmis vahventamaan Euroopan puolustusta. Amerikkalaiset kuitenkin katsovat, että eurooppalaisten täytyy ottaa ensisijainen vastuu tavanomaisesta aseellisesta Euroopan puolustamisesta.
– Naton puolustussuunnittelu jatkuu ihan normaalisti. Naton pääsihteeri ja liittokunnan johto eivät ole näitä asioita kommentoineet millään lailla, niin oletusarvo on, että tämä toiminta jatkuu pitkäjänteisesti ja normaalisti eikä se ole muuttunut, Lindberg toteaa.
