Kenraaliluutnantti (res.) ja aiemmin puolustusministeriön kansliapäällikkönä toiminut Arto Räty varoittaa juoksemasta Turkin ”puheiden perässä” mitä tulee Suomen ja Ruotsin meneillään olevaan Nato-prosessiin.
Nykyisin Milttonilla vanhempana neuvonantajana työskentelevä Räty huomauttaa, että Turkin vaatimukset, argumentit ja retoriikka muuttuvat koko ajan.
– Tässä tilanteessa olisi hyvä, että Suomi ja Ruotsi ovat hyvin selkeitä ja pitäytyvät antamassaan viestissä eivätkä lähde juoksemaan presidentti (Recep Tayyip) Erdoğanin uusien vaatimusten tai puheiden perässä. Nyt pitää katsoa rauhallisesti, mitä Turkki oikeasti aikoo tehdä. Meillä ei ole mitään varmuutta siitä, mitä Turkki tekee Suomen tai Ruotsin ratifiointien suhteen, Räty korostaa Verkkouutisten haastattelussa.
Räty huomauttaa, että toistaiseksi Turkin suunnalta on kuultu ”vain puheita”. Turkissa on vaalit tulossa ja Nato-jäsenyyskeskustelua käytetään sisäpolitiikan välineenä ja samalla kädenvääntöön Naton sisällä ja helpottamaan materiaalihankintoja USA:sta. Turkki on ”basaarikauppiaiden maa” ja pyrkii siis kaupankäyntiin myös tällä saralla, Räty tulkitsee.
– Siinä mielessä on vaarallista lähteä sellaiseen peliin mukaan, jossa juostaan Erdoğanin viestien perässä, koska sitähän hän juuri haluaa. Hän pyrkii tällä tavoin hajottamaan Suomen ja Ruotsin yhtenäistä linjaa ja samalla omalla tavallaan vaikeuttamaan tätä Nato-maiden prosessia.
Valtiojohdolla oltava skenaariot
Arto Räty pitää Suomen ja Ruotsin samantahtista Nato-jäsenyyttä perusteltuna ja sotilaallisesti järkevänä. Se olisi Suomen turvallisuuden kannalta luonnollisesti paras ratkaisu.
– Sitten jos miettii sitä kuviteltua tilannetta, että Unkari ja Turkki olisivat ratifioineet Suomen – mutta eivät vielä – korostan vielä – Ruotsia, silloin meidän täytyy miettiä senhetkisen tilanteen mukaisesti omaa kansallista etuamme ja tehdä päätökset sen mukaisesti.
Arto Räty korostaa, että poliittisella johdolla on oltava mielessä eri skenaariot, ja mietittynä niiden perusteella miten missäkin tilanteessa toimitaan. Näitä ei pidä ryhtyä avaamaan julkisuudessa, vaan on katsottava ensin, mitä Turkki todellisuudessa tekee.
Räty arvioi, että geopoliittinen tilanne Suomen lähialueilla tuskin muuttuu seuraavan puolen vuoden tai vuoden aikana, vaan säilyy yhä haastavana.
– Suomi voi joutua tekemään päätöksiä myös yksin tunnistaen kuitenkin sen, että on aivan selvää, että Ruotsi seuraa perässä.
Arto Räty korostaa kuitenkin, että Naton 30 jäsenmaasta peräti 28 on jo ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyydet. Prosessi on ollut toistaiseksi ”erittäin nopea”. Suomi ja Ruotsi täyttävät mennen tullen kaikki Naton vaatimukset, paine Turkkia kohtaan kasvaa ja kyse on myös Naton avoimien ovien politiikan uskottavuudesta.
Suomi on syvällä Nato-prosessissa
Suomen tämänhetkistä turvallisuustilannetta Räty analysoi näin:
– Ensinnäkin sanoisin selkeästi, että olemme etulinjan rajamaa Venäjään nähden. Sekä Suomena, EU- että jatkossa myös Nato-maana. Olemme maa, joka voi olla mahdollinen toimenpiteiden kohde, jos tilanne eskaloituu.
– Suomella ei ole kuitenkaan mitään hätää. Meillä on lupaukset tuesta Yhdysvalloilta ja Britannialta – mailta, joilla on kyky reagoida, toimia ja tehdä päätöksiä tarvittaessa nopeasti sekä lupauksia myös keskeisiltä EU- ja Nato-mailta. Olemme myös syvällä Nato-prosessissa ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on moneen kertaan sanonut julkisuudessa, ettei Suomi jää yksin, jos meihin kohdistuisi aggressiota. Eli tapahtui Naton jäsenyys sitten nopeasti tai hieman hitaammin, se ei muuta sitä, että olemme jo nyt hyvässä tilanteessa.
