Ex-diplomaatti: Venäjä on vajonnut barbariaan ja itsetuhoon

Hyökkääjä uskoo Olof Ehrenkronan mukaan olevansa oikeutettu ryöstämään, murhaamaan ja alistamaan muita.
Diktaattori Josif Stalinin kuvia hänen kuolemansa 70-vuotispäivänä Moskovan punaisella torilla. AFP / LEHTIKUVA / KIRILL KUDRYAVTSEV
Diktaattori Josif Stalinin kuvia hänen kuolemansa 70-vuotispäivänä Moskovan punaisella torilla. AFP / LEHTIKUVA / KIRILL KUDRYAVTSEV

Kiinnostus venäjän kielen opintoja kohtaan on Hufvudstadsbladetin haastatteleman Åbo Akademin venäjän kielen professorin Martina Björklundin mukaan romahtanut.

Ilmiö kuvastaa eläkkeellä olevan ruotsalaisdiplomaatin Olof Ehrenkronan mielestä sitä, millaisen hinnan Vladimir Putinin johtama Venäjä joutuu maksamaan vajoamisestaan barbariaan ja itsetuhoon.

– Venäjän kielen aseman menetys kertoo siitä, miten pitkä tie on edessä, jos maa haluaa palata sivistyneiden kansojen joukkoon, muun muassa Ruotsin entisen pää- ja ulkoministerin Carl Bildtin neuvonantajana sekä maansa pääkonsulina Maarianhaminassa toiminut Ehrenkrona kirjoittaa Svenska Dagbladetissa.

Tilanne muistuttaa hänen mukaansa saksan kielen ja kulttuurin arvostuksen kokemaa romahdusta toisen maailmansodan jälkeisessä Ruotsissa.

– Vuosien 1914 ja 1945 välisenä aikana Ruotsi vähitellen jakautui anglosaksisia ja saksalaisia sympatioita omaaviin. Jälkimmäiset, jos olivat natsivastaisia, viittasivat J.W. von Goethen, Heinrich Heinen ja Ludwig van Beethovenin Saksaan, aivan kuten Venäjän ystävät puhuvat nykyään venäläisestä kirjallisuudesta, taiteesta ja musiikista ja pitävät maata johtavia fasisteja muuna kuin ”oikeana” Venäjänä, hän toteaa.

– Kun tuhoamisleirien portit avattiin ja sotarikokset nostettiin Nürnbergissä näkyville, tapahtui kuitenkin perusteellinen uudelleenarviointi. Kollektiivista vastuuta ei enää koettu mahdolliseksi sivuuttaa. Kaikki saksalainen joutui huonoon valoon. Kulttuuria, musiikkia ja filosofiaa analysoitiin etsien syitä ja selityksiä sivilisaation haaksirikolle.

Poimintoja videosisällöistämme

Kuvitelma ”historiallisesta oikeudesta”

Saksan toisessa maailmansodassa kärsimä sotilaallinen tappio ja suistuminen vuosiksi paarian asemaan ovat Ehrenkronan mielestä osoitus siitä, mitä voi tapahtua kulttuurikansalle, joka häviää aloittamansa oikeudettoman sodan.

– Nykyään Saksa ei uhkaa ketään. Sitä ympäröivät ystävät ja se on rakentava ja avokätinen poliittinen voima eurooppalaisessa yhteisössä. Lähes 80 vuotta tappion jälkeen saksan kielen ja kulttuurin vetovoima ei kuitenkaan ole palautunut, hän sanoo.

– Venäjä on samanlaisessa tilanteessa. Pahantahtoinen valtiojohto yrittää toteuttaa poliittista hanketta, joka on vastoin kaikkia lakeja ja säädyllisyyttä ja joka on verhottu myytteihin ja harhakuvitelmiin Venäjän ”historiallisesta oikeudesta” ryöstää, murhata ja riistää muilta kansoilta niiden vapaus ja itsenäisyys, hän toteaa.

Ympäri maailmaa pohditaan Ehrenkronan mukaan jo nyt Venäjän kansan vastuuta putinistien hirmuteoista aivan kuten aikoinaan puntaroitiin Saksan kansan vastuuta natsien kansanmurhasta.

Vaikka Kremlillä ei ole yksinoikeutta venäjän kieleen ja kulttuuriin, on epätodennäköistä, että ne palaavat enää koskaan asemaan, joka niillä vielä vähän aikaa sitten oli.

Maahan tavaroita tuovat yritykset voivat lykätä arvonlisäveron maksamista.
Maan asevoimille hankitaan amerikkalaisia, eteläkorealaisia ja saksalaisia taistelupanssarivaunuja.
Mainos