Ukrainan kuukausia kestänyt vastahyökkäys maan eteläosissa saattoi olla testi kokonaan uudenlaiselle hyökkäystavalle, arvioi Australian asevoimien entinen kenraalimajuri Mick Ryan.
Ukraina kertoi tällä viikolla vallanneensa tammikuun ja elokuun välisenä aikana takaisin 745 neliökilometriä Venäjän miehittämää aluetta ja 26 kylää Donetskin, Zaporižžjan ja Dnipropetrovskin alueilla.
Ryan nostaa blogikirjoituksessaan esiin kysymyksen siitä, oliko hyökkäys alusta lähtien suunniteltu kokeeksi Ukrainan uusille maasodankäynnin menetelmille, vai syntyikö laajempi operaatio vähitellen paikallisista hyökkäyksistä Venäjän heikkoihin kohtiin.
Hänen mukaansa vastaus voi olla näiden yhdistelmä. Evp-kenraali arvioi Ukrainan osoittaneen koko sodan ajan halua kokeilla uudenlaisia tapoja yhdistää perinteistä maasodankäyntiä nopeasti kehittyvään drooniteknologiaan.
Ukrainalaiset käyttävät ilma- ja maadrooneja tiedusteluun, hyökkäysten valmisteluun ja joukkojen tukemiseen. Tykistöllä hajotetaan venäläisten joukkojen keskittymiä, minkä jälkeen jalkaväki ja ajoneuvoilla liikkuvat joukot voivat käyttää syntyneitä aukkoja hyväkseen.
Drooneja käytetään lisäksi elektroniseen sodankäyntiin, huoltoon, lähipuolustukseen, haavoittuneiden evakuointiin sekä miinoittamiseen ja miinojen raivaamiseen.
Etelän hyökkäyksessä tärkeää ei ollut vain uuden teknologian käyttö. Ukraina turvautui samalla yhteen sodankäynnin vanhimmista keinoista eli harhautukseen.
Operaatio pidettiin salassa
Mick Ryan muistuttaa harhautuksen olleen tärkeässä osassa ennen Ukrainan Hersonin ja Harkovan vastahyökkäyksiä vuonna 2022 sekä Kurskin operaatiota vuonna 2024. Hän pitää todennäköisenä, että samaa keinoa käytettiin myös kuukausia jatkuneessa etelän operaatiossa.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi vasta viime viikolla viikolla operaation koko mittakaavasta ja sanoi Ukrainan palauttaneen hallintaansa 26 asutuskeskusta.
Ukrainan presidentinkanslian mukaan Venäjä menetti operaatiossa vähintään 9 550 kaatunutta ja yli 6 600 haavoittunutta. Luvut ovat Ukrainan ilmoittamia, eikä niitä ole vahvistettu riippumattomasti.
Ryan pitää venäläisjoukkojen kuluttamista yhtä tärkeänä operaation tavoitteena kuin menetettyjen alueiden takaisin valtaamista. Ukrainan keskipitkän kantaman drooni-iskut ovat kuukausien ajan häirinneet Venäjän taktista ja operatiivista logistiikkaa ja vaikeuttaneet sekä etulinjan että reservijoukkojen huoltoa.
Venäjän tappiot nousivat heinäkuussa Ukrainan ilmoituksen mukaan lähes 43 000 sotilaaseen. Vastahyökkäykset, drooniylivoima ja keskipitkän kantaman iskukampanja ovat vaikeuttaneet Venäjän etenemistä.
Ryanin mukaan Ukrainan tavoite on kuitenkin vielä korkeammalla. Zelenskyi on asettanut tavoitteeksi noin 50 000 venäläissotilaan kuukausittaiset tappiot. Tällainen kulutustahti voisi vaikeuttaa huomattavasti Venäjän mahdollisuuksia hyödyntää uusia joukkoja, jos Moskova käynnistää uuden suuren mobilisaation.
Etelän operaatio liittyy Ryanin arviossa laajempaan Ukrainan strategiaan. Ukraina on viime kuukausina iskenyt entistä voimakkaammin Venäjän energia- ja sotateollisuuteen, logistiikkakeskuksiin, ilmatorjuntaan sekä laivaston kohteisiin.
Pitkän kantaman iskut eivät ole kuitenkaan vielä pakottaneet Vladimir Putinia tinkimään sodan tavoitteistaan. Siksi Ukraina voi tulevaisuudessa yrittää yhdistää kaksi painostuskeinoa: yhä syvemmät iskut Venäjän sotilaallisesti tärkeisiin kohteisiin ja suuremmat maahyökkäykset miehitettyjen alueiden vapauttamiseksi.
Evp-kenraali pitää mahdollisena, että Ukraina pyrkii seuraavan vuoden aikana toteuttamaan lisää yhden tai useamman armeijakunnan laajuisia hyökkäysoperaatioita.
Niiden tarkoituksena olisi paitsi vallata takaisin huomattavia alueita myös lisätä painetta Putinille niin paljon, että Venäjän johdon laskelmat sodan jatkamisen hyödyistä muuttuisivat.