Suomalaisista 82 prosenttia haluaa seuraavan hallituksen painottavan terveydenhuollon kehittämistä ja hoidonsaannin turvaamista nykyistä enemmän, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Lähes yhtä moni, 81 prosenttia haluaa seuraavan hallituksen painottavan valtion velkaantumisen pysäyttämistä enemmän kuin nykyinen hallitus. Valtion velkaantumisen lopettamista vaativien osuus on kasvanut 30 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.
Lisäksi suomalaiset toivovat tulevan hallituksen painottavan myös rikollisuuden torjumista ja energiantuotannon lisäämistä nykyistä enemmän.
– Arvo- ja asennetutkimuksen kokonaisuus kertoo siitä, että julkisen talouden kuntoon laittaminen on äänestäjien prioriteettilistalla noussut yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä seuraavan hallituksen ohjelmassa.
– Huoli terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuudesta askarruttaa samanaikaisesti suomalaisten mieltä. Näyttää siltä, että kansalaiset eivät ole aivan tyytyväisiä nykyhallituksen toimiin terveydenhuollossa. Kansalaiset toivovat, että julkisen talouden ja terveydenhuollon kuntoon laittaminen olisi samaan aikaan mahdollista, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.
Hieman suurempi osa suomalaisista leikkaisi mieluummin palveluja ja tulonsiirtoja (40 %) julkisen talouden tasapainottamiseksi kuin korottaisi veroja (37 %). 24 prosenttia ei valitse kumpaakaan.
Eri puolueiden kannattajat jakautuvat kolmeen eri leiriin suhtautumisessaan veronkorotuksiin ja leikkauksiin. Selvä enemmistö vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajista korottaisi valintatilanteessa ennemmin veroja kuin leikkaisi palveluja ja tulonsiirtoja.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien enemmistöt vuorostaan valitsevat leikkaukset veronkorotusten sijaan. Muita puolueita äänestävät jäävät vasemmiston ja oikeiston leirien välimaastoon.
48 prosenttia suomalaisista katsoo, että verotuksessa ei ole käytännössä kiristämisen varaa. 23 prosenttia on eri mieltä.
– Skeptisiä käsityksiä veronkorotusvarasta selittänevät jo valmiiksi korkeaksi koettu verotaakka, mutta myös huoli siitä, että verotuksen kiristäminen saattaisi vaikuttaa kielteisesti työnteon, yrittämisen ja investointien kannustimiin, Haavisto toteaa.
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023.
