Euroopan maat ovat lisänneet puolustusmenojaan ja laajentaneet omaa asetuotantoaan nopeaan tahtiin Ukrainan sodan alun jälkeen vuonna 2022.
Viime aikoina lisäpainetta omavaraisuuden lisäämiseen on tullut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin poukkoilevasta linjasta ja Grönlantia koskevista aluevaatimuksista.
Europarlamentaarikko Aura Sallan (kok./EPP) mukaan kokonaisuus ei vielä ole riittävä suhteessa uhkakuvaan ja turvallisuusympäristön pysyvään muutokseen, vaikka EU on ottanut selkeitä ja historiallisia askelia puolustuksen vahvistamiseksi.
– Pelotevaikutus on parantunut ennen kaikkea poliittisen suunnanmuutoksen, lisääntyneiden rahoitusvälineiden ja yhteishankintojen ansiosta, mutta eurooppalainen puolustusteollinen perusta kärsii edelleen rakenteellisista pullonkauloista, hitaasta tuotannon skaalautumisesta ja sirpaloituneista markkinoista, Salla sanoo Verkkouutisille.
Aura Salla toimii europarlamentissa pääraportoijana puolustusteollisuuden vahvistamiseen tähtäävässä aloitteessa. Hän pitää nykyistä kehitystä liian hitaana ja osin reaktiivisena.
– Ilman sääntelyn yksinkertaistamista, investointivarmuuden parantamista ja teollisuuden parempaa ennakoitavuutta EU ei saavuta kestävää pelotetta, meppi toteaa.
Puolustus on joka tapauksessa noussut EU-politiikan ytimeen. Aiemmin lähes tabuna ollut aihe muuttui muutamassa vuodessa normaaliksi politiikkasektoriksi. Yhteishankintoja ja kysyntäsignaaleja on vahvistettu erityisesti ammuksiin ja kriittisiin kyvykkyyksiin liittyen.
Aura Sallan mukaan puolustusteollisuus on tunnustettu strategiseksi teollisuudeksi, jonka toimintaedellytykset ovat olennainen osa turvallisuuspolitiikkaa. Samalla EU-rahoitusinstrumentteja on laajennettu ja otettu käyttöön aiempaa nopeammin.
Suurimmat lisätarpeet kohdistuvat sääntelyn ja hallinnollisen taakan keventämiseen, sillä nykyinen monimutkaisuus hidastaa investointeja ja estää erityisesti pk-yritysten osallistumista.
– Lisäksi keskeinen tarve liittyy pitkän aikavälin kysyntävarmuuteen, koska teollisuus ei investoi tuotantokapasiteettiin ilman selkeitä, monivuotisia sitoumuksia. Myös sisämarkkinoiden toimivuudessa on merkittäviä puutteita, sillä kansalliset poikkeamat, vientirajoitukset ja hajanaiset standardit heikentävät eurooppalaista mittakaavaa, Salla sanoo.
Europarlamentaarikko arvioi, että Valkoisen talon viimeaikainen retoriikka ja geopoliittiset signaalit ovat vahvistaneet Brysselissä jo olemassa ollutta ymmärrystä siitä, että Euroopan on kannettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan.
Kyse on laajemmasta trendistä, jossa Yhdysvaltain strateginen fokus on yhä enemmän Aasiassa ja kotimaan prioriteeteissa.
– Tämä on lisännyt painetta kehittää Euroopan omaa puolustusteollista kapasiteettia ja vähentää kriittistä riippuvuutta kolmansista maista, Aura Salla sanoo.
Hänen mukaansa EU-jäsenmaiden tulisi lisätä hankintoja eurooppalaisilta valmistajilta silloin, kun se vahvistaa Euroopan omaa tuotantokykyä ja huoltovarmuutta, parantaa yhteentoimivuutta ja standardointia sekä tukee pitkäjänteistä teollista kehitystä Euroopassa.
– Tämä ei tarkoita automaattista eurooppalaista etusijaa tai suljettuja markkinoita, vaan tietoisia hankintapäätöksiä, joissa turvallisuus, toimitusvarmuus ja strateginen kestävyys painavat enemmän kuin lyhyen aikavälin kustannustehokkuus, Salla toteaa.
