Europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok./EPP) ja Pekka Toveri (kok./EPP) vaativat Euroopalta nykyistä päättäväisempiä vastatoimia Venäjän sabotaasiin ja muuhun vihamieliseen toimintaan.
Molemmat katsovat, että länsimaiden varovaisuus rohkaisee Venäjän presidentti Vladimir Putinia jatkamaan toimintaansa.
Aaltolan mukaan Euroopassa on liian usein keskitytty yksittäisiin sabotaasitekoihin ja niiden oikeudelliseen todistamiseen sen sijaan, että Venäjän toimintaa tarkasteltaisiin laajempana kokonaisuutena. Hänen mukaansa Venäjään yhdistettyjen operaatioiden muodostama kuvio pitäisi tunnistaa nykyistä selvemmin.
Euroopan tulisi europarlamentaarikon mukaan uskaltaa tehdä vastatoimia. Hän mainitsee esimerkiksi kyberiskut Venäjälle yhtenä mahdollisuutena.
– Pitää antaa näpeille takaisin. Putin tulee muuten niin syvälle kuin se pystyy, Aaltola sanoo.
Tähän mennessä Eurooppa on ulkoistanut kostotoimien tekemisen Ukrainalle, hän kuvailee.
Myös Toveri arvostelee Euroopan haluttomuutta vastata Venäjän toimintaan. Hänen mukaansa Venäjä pyrkii vähitellen totuttamaan eurooppalaiset yhä vakavampiin vihamielisiin tekoihin, joista muodostuu uusi normaali.
Toveri kuvailee kehitystä, jossa esimerkiksi kaapelivauriot, rautatieyhteyksien sabotointi ja meriliikenteeseen kohdistuvat iskut muuttuvat vähitellen osaksi eurooppalaisten hyväksymää turvallisuustilannetta.
Hän pitää ongelmallisena myös sitä, että Venäjän toimintaa kutsutaan hybridisodankäynniksi.
– Kun puhutaan hybridistä eikä myönnetä, että se on sotaa, niin ei tarvitse tehdä mitään, Toveri sanoo.
Nato on linjannut, että hybridioperaatiot sekä useiden kyberoperaatioiden yhteisvaikutukset voivat ylittää aseellisen hyökkäyksen kynnyksen. Toverin mukaan osa kansainvälisen oikeuden asiantuntijoista katsoo, että Venäjän toiminta saattaa jo täyttää aseellisen hyökkäyksen tunnusmerkit.
Hän ehdottaa muun muassa eurooppalaista merioperaatiota Mustallemerelle kauppamerenkulun suojaamiseksi EU:n alueella. Hän haluaisi myös käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja hyökkäysten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja Ukrainan tukemiseen.
– Joka kerta kun tulee EU:hun isku, miljardi lähtee Ukrainalle.
Toverin mukaan Venäjä käy sotaa kolmella rintamalla. Ukrainan varsinaisten taistelujen ja kaukovaikutteisten iskujen lisäksi Venäjä pyrkii heikentämään länttä informaatiovaikuttamisella, vaalivaikuttamisella ja sabotaasilla.
Europarlamentaarikon arvion mukaan Venäjä on menestynyt parhaiten juuri länteen kohdistuvassa toiminnassaan, johon Eurooppa ei ole vastannut riittävän voimakkaasti.
Putin hyötyy rauhanneuvottelujen pitkittämisestä
Europarlamentaarikot suhtautuvat epäilevästi myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin pyrkimyksiin saada Ukrainan sota päätökseen. Molemmat arvioivat, että Putin pyrkii hyödyntämään Trumpin kiirettä saada aikaan rauhansopimus ennen Yhdysvaltain välivaaleja.
Aaltolan mukaan Putin ymmärtää Trumpin sisäpoliittiset paineet ja pystyy käyttämään niitä hyväkseen.
– Putin pitkittää näitä keskusteluja koska hän tietää, että Trumpilla on yhä enemmän kiire tulevien välivaalien takia.
Aaltola arvioi Venäjän tavoittelevan lännen yhtenäisyyden heikentämistä ja uuden eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen muovaamista omien vaatimustensa mukaiseksi.
Hän varoittaa erityisesti Ukrainan mahdollisten alueluovutusten muodostamasta ennakkotapauksesta. Venäjä voisi hänen mukaansa pyrkiä soveltamaan vastaavaa toimintamallia myöhemmin myös muihin naapurimaihinsa.
– Suomen ja Euroopan ensisijainen intressi on estää asioiden luisuminen siihen suuntaan, että Putin saisi sanella meille uuden eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen.
Toveri puolestaan katsoo, ettei Putinilla ole tällä hetkellä todellista kiinnostusta rauhaan, koska tämä uskoo edelleen sotilaallisen voiton mahdollisuuteen.
Hänen mukaansa Venäjä pyrkii pitkittämään keskusteluja erityisesti siksi, ettei länsi ryhtyisi uusiin pakotteisiin tai muihin painostustoimiin.
Euroopalla olisi keinoja painostaa Venäjää
Toverin mukaan Euroopalla olisi jo nyt mahdollisuuksia pakottaa Venäjä vakavasti otettaviin rauhanneuvotteluihin.
Hän vaatii nopeuttamaan venäläisen öljyn ja kaasun tuonnin lopettamista, puuttumaan varjolaivaston toimintaan ja kiristämään Venäjän vastaisia pakotteita.
Samalla Euroopan pitäisi laatia selkeä suunnitelma Ukrainan tukemiseksi seuraavien kolmen vuoden aikana.
Toveri varoittaa lisäksi Venäjän mahdollisista pyrkimyksistä testata Naton yhtenäisyyttä ja viidennen artiklan toimivuutta. Hänen mukaansa Venäjä voisi esimerkiksi tehdä vaikeasti sen vastuulle osoitettavan iskun tai toteuttaa rajatun sotilaallisen operaation Nato-maata vastaan ja katsoa, miten liittokunta reagoi.
– En pidä sitä kauhean todennäköisenä, mutta sitä ei voi myöskään poissulkea, joten siihen on syytä varautua.
Toverin mukaan Venäjä voidaan saada neuvottelupöytään vain painostamalla sitä riittävän voimakkaasti.
Kiina tuskin haluaa osapuoleksi
Aaltola varoittaa myös mahdollisesta Donald Trumpin, Vladimir Putinin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin kolmenvälisestä tapaamisesta. Hänen mukaansa riskit olisivat suuret, jos suurvallat ryhtyisivät keskustelemaan Ukrainan tulevaisuudesta ilman Euroopan ja Ukrainan osallistumista.
Aaltolan mukaan mahdollisen tapaamisen varsinaisena aiheena olisivat todennäköisesti ydinaseet, mutta myös Ukrainan sota saattaisi nousta asialistalle. Tämä voisi lisätä Eurooppaan ja Ukrainaan kohdistuvaa painetta.
Myös Toveri suhtautuu ajatukseen kriittisesti. Hän vertaa mahdollista tapaamista vuoden 1945 Jaltan konferenssiin, jossa suurvallat neuvottelivat Euroopan tulevaisuudesta ilman monien asianomaisten maiden osallistumista.
Toveri ei kuitenkaan usko Kiinan lähtevän tällaiseen järjestelyyn mukaan. Hänen arvionsa mukaan sodan jatkuminen palvelee Kiinan etuja, sillä se heikentää Venäjää ja sitoo länsimaiden voimavaroja.
– Kuolleena syntynyt ajatus, Toveri tiivistää.