Unkarin edellinen pääministeri Viktor Orbán allekirjoitti vuonna 2014 sopimuksen Rosatomin kanssa uuden yksikön rakentamisesta Paksin ydinvoimalaan. 12,5 miljardin euron projektissa Paks I:n rinnalle rakennettaisiin Paks II, jossa olisi kaksi uutta 1200 megawatin reaktoria. Projektia kritisoitiin heti alussa vanhanaikaiseksi ja kalliiksi.
Orbánin hallituksen salaiseksi julistama hanke nousi kesällä uuden pääministerin työpöydälle ja sitä arvioidaan parhaillaan.
– Uskon, että hallitus kertoo ennen vuoden loppua hankkeen alasajosta. Pääministeri Magyarilla on hyvin kriittinen näkemys siitä ja uskon, että hänellä ei ole halua jatkaa projektia, sanoo energia-alan asiantuntija ja tutkija András Deák Budapestissa toimivasta The Institute of World Economics ajatuspajasta.
Toinen vaihtoehto olisi Rosatomin korvaaminen läntisellä kumppanilla. Tämä eri näytä todennäköiseltä.
Paks II on pahasti myöhässä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan sen piti olla valmiina käyttöön vuonna 2024. Magyar nosti Paks II -projektin pöydälle elokuun helteiden aikaan, kun Tonavan vedenpinta laski rajusti ja ydinlaitos jouduttiin ajamaan miltei kokonaan alas. Paks I vastaa vajaasta 20 prosentista Unkarin sähköntarpeesta.
Magyar ei usko, että hankkeen ongelmat ratkeavat tulevaisuudessa. Deák pitää lähes varmana, että Unkari luopuu hankkeesta, vaikka Paks II:n ensimmäisen yksikön perustusten työt käynnistyivät vuoden alussa.
– Paks II:n suunnitelmat hyväksyttiin aikoinaan huolimatta siitä, että ympäristöstä riippuvaisia ydinvoimaloita ei enää rakenneta, lausui Magyar medialle elokuussa.
Paksin ydinvoimala on Magyarin mukaan auttamattoman vanhanaikainen, koska se on liian riippuvainen Tonavan vedestä. Paksin korvaajina Magyar on väläytellyt muun muassa pienydinvoimaloita sekä vihreää energiaa.
Politico-lehden mukaan Rosatomin toimitusjohtaja Alexei Likhachev väitti elokuussa yhtiön olevan yhä hankkeen sovitussa aikataulussa.
Lähes välittömästi Likhachevin ulostulon jälkeen Magyar antoi kitkerän lausunnon unkarilaismedialle.
– Alkuperäisen sopimuksen mukaan Paks II oli määrä olla toiminnassa 2024. Nyt Unkari on käyttänyt 2,8 miljardia euroa projektiin, ja tällä rahalla olemme saaneet lähinnä varastoja ja varikkoja, emmekä juuri muuta. En näe, että he olisivat pitäneet kiinni sopimuksesta, Magyar kuittasi.
Hänen hallituksensa on syksyn ajan selvittänyt Paks II -projektia ja sen rahoitusjärjestelyitä, jotka ovat olleet kritiikin kohteena. Sopimuksessa Unkari lainaa Venäjän valtiolta pääosan projektiin rahoituksesta.
András Deák sanoo, että Unkarissa ei ole julkisesti keskusteltu hankkeen turvallisuudesta, mutta jatkuessaan se sitoisi maan läheiseen suhteeseen Kremlin alaisuudessa toimivaan Rosatomiin ja sen polttoainetoimituksiin. Tätä Magyar ei selvästi halua.
Unkarin hallitus on lähettänyt Rosatomille ison nipun kysymyksiä mm. Paks II:n aikatauluihin ja turvallisuuteen liittyen, mutta venäläinen osapuoli ei ole vastannut.
Paks II -projektia koskevat ongelmat lisännevät EU:ssa huolia siitä, että jäsenmaiden kriittistä infrastruktuuria annetaan Venäjän valtiota lähellä olevan yrityksen hoidettavaksi. Lontoossa toimiva arvostettu puolustus- ja turvallisuusalan ajatuspaja Royal United Services Institute (Rusi) on varoittanut länsimaita yhteistyöstä Rosatomin kanssa.
Paks II:n lopullinen hyväksyntä EU:ssa on myös yhä kesken. Deák muistuttaa, että Paks II on Unkarille myös liian kallis. Lisäksi sota ja pakotteet tekevät tällaisista hankkeista vaikeita toteuttaa.
Todennäköistä alasajoa seuraavasta oikeusprosessista on tulossa vaikea.
– Kumpikin osapuoli on kaukana toisistaan ja kysymys vastuista on hyvin epäselvää. Tulossa on pitkä ja riitainen oikeusprosessi, toteaa Deák.
Rosatomin maine murenee
Unkarin hallituksen tulevaan Paks päätökseen vaikuttaa myös Turkista ja Egyptistä kantautuneet tiedot ongelmista Rosatomin vastaavissa ydinvoimalaprojekteissa. Myös Unkarin tulevalla päätöksellä on laajempia vaikutuksia.
Egyptissä viranomaiset ovat syyttäneet Rosatomia vakavista turvallisuusrikkomuksista, laiminlyönneistä ja epäammattimaisesta käytöksestä El Dabaan ydinvoimalan rakennustyömaalla. He sanovat, että siellä on juotu alkoholia, julkaistu kyseenalaisia somevideoita. Tieto tästä on levinnyt laajalti ja vaikuttanut Rosatomin maineeseen.
Turkin ja Egyptin lisäksi Rosatomilla on käynnissä useita ydinvoimalaprojekteja eri puolilla maailmaa. Putin on vakuuttanut epäilijöitä kovasanaisesti, että Rosatom hoitaa kaikki kansainväliset velvoitteensa sataprosenttisesti, mutta luottamusta tähän ei tunnu olevan kaikilla edes yhtiön sisällä.
Politico-lehden tietojen mukaan nimettömät lähteet yhtiöstä ovat epäilleet sen kykyä selviytyä kaikista menossa olevista hankkeista. Deák yhtyy näihin epäilijöihin. Rosatom on maailman suurin ydinvoimaloiden rakentaja.
Itä-Euroopassa toimii useita Rosatomin rakentamia reaktoreita neuvostoaikojen perintönä, mutta niiden irtautuminen Venäjästä on käynnissä.
– Venäläiset eivät enää hoida näiden voimaloiden ylläpitoa, mutta polttoaine tulee yhä pääosin Venäjältä. Tätä ollaan nyt korvaamassa läntisillä vaihtoehdoilla, kertoo Deák.
Myös Paks I on lähiaikoina siirtymässä venäläisestä läntiseen polttoaineeseen.
– ”Paks on iso ongelma unkarilaisille, ja selkeä riski turvallisuudelle, toteaa EU:n energiapoliittisena neuvonantajana toimiva professori Nick Sitter Keski-Euroopan yliopistosta Wienistä.
Rosatomilla yhä vahva suhde Eurooppaan
Huolimatta Ukrainan sodasta Rosatomin siteet Eurooppaan ovat yhä vahvat. Se toimittaa noin 20 prosenttia EU:ssa käytettävästä uraanista, ja hieman isomman osuuden rikastetusta uraanista.
– Ongelmana Rosatomin kohdalla on se, että yhteistyö sen kanssa on historiallinen perintö Euroopassa, sanoo Sitter.
Lisäksi alan sopimukset ovat yleensä pitkäaikaisia ja niissä puhutaan usein kymmenien vuosien yhteistyöstä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja sitä seurannut hybridisota Eurooppaa vastaan ovat muuttaneet tilanteen täysin.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut olennaisesti sitä, miten eurooppalaisten valtioiden on arvioitava tällaisia kumppanuuksia. Erityisen vakava kysymys on Rosatomin rooli Venäjän Ukrainassa miehittämällä Zaporižžjan ydinvoimalalla, sanoo turvallisuuteen erikoistunut kansanedustaja Jarno Limnell (kok.).
Zaporižžja on Ukrainan suurin ydinvoimala, johon venäläiset ovat iskeneet ja vallanneet sen. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on toistuvasti varoittanut tilanteen vaarallisuudesta.
Sitterin mukaan Rosatomiin liittyy useita turvallisuusuhkia. Yksi on polttoaine ja sen saatavuus.
– Olemme viime vuosina nähneet, että Venäjä voi käyttää energiaa poliittiseen painostukseen, toteaa Sitter.
Unkari koki sen talvella 2009, kun Venäjä katkaisi kaasun tulon Ukrainaan ja edelleen Eurooppaan maiden välisten rahakiistojen vuoksi. Moni alueen maa joutui sijaiskärsijäksi. Tämä mursi Venäjän maineen luotettavana kumppanina.
Toisena uhkana Sitter näkee Rosatomin roolin vastaavana toimijana voimaloiden ylläpidossa ja huollossa.
– Tämä lisää haavoittuvuutta ja mahdollistaa poliittisen painostuksen. Tämä on erityinen haaste Unkarille, sanoo Sitter.
Kolmas ulottuvuus koskee ns. pehmeää voimaa ja liittyy Rosatomin rooliin osana Venäjän sotateollisuutta. Jos Rosatom kykenee rakentamaan merkittäviä taloudellisia suhteita EU-maihin, se voi näiden avulla pyrkiä vaikuttamaan maiden politiikkaan.
Nykyistä kiistanalaista tilannetta kuvaa hyvin se, että Naton johto korosti kesän huippukokouksessaan Turkin Ankarassa Venäjän pitkäaikaista uhkaa länsimaille. Kokouksessa vannottiin tukea Ukrainalle.
Samaan aikaan Turkin Välimeren rannikolla Venäjän Rosatomin työmiehet viimeistelivät ensimmäistä Akkuyun ydinvoimalan neljästä reaktorista, jonka pitäisi käynnistyä vuoden lopulla. Voimala on Rosatomin omistama ja se tulee myös operoimaan sitä tytäryhtiöidensä kautta.
Huolimatta Rosatomin ja sen tytäryhtiöiden kasvaneesta roolista aseiden tuottajana Venäjän ydinteollisuus on välttynyt pakotteilta. Tämä on mahdollistanut sen bisnekset Euroopassa.
RUSI kritisoi tätä voimakkaasti. Tänä vuonna julkaistussa raportissaan se alleviivaa, että Rosatom on Ukrainan sodan myötä yhä vahvemmin osa Venäjän sotateollisuutta ja siitä on tullut Venäjän armeijan tärkeimpiä aseistajia.
– Unkarin ratkaisu voi muodostua merkittäväksi ennakkotapaukseksi koko Euroopalle. Se kertoo siitä, että Venäjä-riippuvuuksia arvioidaan nyt uudelleen myös sellaisissa strategisissa investoinneissa, joita pidettiin aikanaan pitkäaikaisina ja vakaina kumppanuuksina, toteaa Limnell.