Venäjä näyttäisi yrittävän ulottaa Ukrainan rauhanneuvottelut koko Euroopan turvallisuusjärjestystä koskeviksi, arvioi kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell. Eduskunnan puolustusvaliokunnassa istuva Limnell kehottaakin nyt Suomea seuraamaan Venäjän laajempaa peliä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ehdotti aikaisemmin tällä viikolla neuvotteluja Ukrainan sodan päättämisen lisäksi myös Euroopan laajemmasta turvallisuuskehyksestä. Vastaavaa on kuultu Venäjältä aikaisemminkin, Limnell toteaa.
– Vuonna 2021 Venäjä vaati Naton laajentumisen pysäyttämistä ja liittokunnan joukkojen sekä asejärjestelmien sijoittamisen rajoittamista vuoden 1997 tasoon nähden. Tavoite ei koskenut vain Ukrainaa: Moskova halusi vaikutusvaltaa muiden Euroopan maiden puolustusratkaisuihin, kokoomusedustaja kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
– Putinin tämän viikon lausunnoissa nousee sama ajatus esille. Venäjä on pitkään pyrkinyt vaikuttamaan Euroopan turvallisuuden pelisääntöihin. Ukrainan rauhanneuvottelut voivat tarjota keinon nostaa esiin myös Naton toimintaa koskevia vaatimuksia. Tämä on syytä ottaa huomioon.
Limnell hakee Suomelle vertauskohtaa 29 vuoden takaa.
– Vuosi 1997 on Suomelle erityinen vertailukohta. Kun Venäjä esitti vaatimuksensa vuonna 2021, Suomi ei ollut Naton jäsen. Nyt olemme. Jos Moskova palauttaisi Nato-joukkojen sijoittamista tai harjoituksia koskevat rajoitukset pöydälle, kyse olisi myös Suomen turvallisuudesta.
Putin on ehdottanut neuvotteluja Ukrainan sodan lopettamisesta Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa, ilman Ukrainan tai Euroopan osallistumista. Moskovan tavoitteena on siis päästä neuvottelemaan Euroopan turvallisuudesta ilman eurooppalaisia, Limnell varoittaa.
– Moskova pelaa nyt suurta turvallisuuspoliittista peliä. Ukrainan rauhanneuvotteluissa voi olla kyse koko Euroopan tulevaisuuden turvallisuusjärjestyksestä. Suomen ja Euroopan on syytä tunnistaa tämä. Euroopan turvallisuudesta ei sovita suurvaltojen kesken muiden maiden yli.