Useimmat eurooppalaiset huippupoliitikot eivät nimekkään brittiläisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan, suurlähettiläs Ian Bondin mukaan viesti rehellisesti kansalaisilleen siitä strategisesta tilanteesta, jossa Eurooppa on.
– Venäjä siirtää talouttaan yhä täydellisemmin sotatilaan. Ukrainassa kärsimistään valtavista tappioista huolimatta kansan keskuudessa ei näytä heränneen odotettua vastustusta sotaa kohtaan, eikä Vladimir Putinin halu palauttaa hallintaansa osia Venäjän tai Neuvostoliiton imperiumista näytä hiipuneen, johtajana Centre for European Reform -ajatushautomossa toimiva Ian Bond kirjoittaa analyysissaan.
– Venäjä saattaa tarvita taukoa pystyttääkseen uudelleen joukkojaan, mutta monet Venäjän laajentumispyrkimysten eniten uhkaamat valtiot, kuten Baltian maat, ovat siirtäneet suuren osan sotakalustostaan Ukrainaan siinä toivossa, että Putinin toiminta saataisiin pysäytettyä siellä. Jos niin ei tapahdu, ne ovat entistäkin haavoittuvampia, elleivät liittolaiset toimita vahvistuksia niiden tueksi, Bond toteaa.
Ennen nykyistä tehtäväänsä suurlähettiläs Ian Bond on toiminut lähes kolme vuosikymmentä Britannian ulkoasiainhallinnossa muun muassa Moskovassa, Washingtonissa, Naton päämajassa ja Wienissä.
Jos Donald Trump nousee tulevan marraskuun vaaleissa uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi, Euroopan näkökulmasta suurin ero tämän ensimmäiseen kauteen (2017–2021) olisi Bondin mielestä juuri Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan.
– Trumpin huomiotta jättäminen ja se, ettei tehtäisi mitään, olisi nyt vaarallisempi vaihtoehto. Jos jotkut eurooppalaiset haluavat flirttailla Trumpin kanssa siinä toivossa, että hän muuttaisi mieltään Euroopan puolustamisesta, siitä ei ole haittaa. Tärkeintä on kuitenkin lisätä eurooppalaisia investointeja puolustukseen – alkaen tutkimuksesta, kehityksestä ja innovoinnista ampumatarvikkeiden kaltaisten perustarpeiden, kuten ampumatarvikkeiden, nopeampaan tuotantoon ja suurempien joukkojen muodostamiseen, Bond sanoo.
Mitä nopeammin näitä toimia Euroopassa toteutetaan, sitä nopeammin kyetään hänen mukaansa paikkaamaan niitä aukkoja, joita syntyy, jos Trump vähentää Yhdysvaltojen sitoutumista Euroopan puolustukseen.
– Puolustukseen vakavasti suhtautuvien Naton ja EU:n jäsenten pitäisi toteuttaa sotapelisimulaatioita ei ainoastaan siitä, miten Ukraina pelastetaan, vaan myös siitä, miten vastataan hyökkäykseen EU:n tai Naton jäsenmaata vastaan siinä tapauksessa, että Yhdysvallat päättäisi pysytellä sivussa, hän toteaa.
Lisäksi olisi hänen mukaansa tarpeen pohtia, voivatko jäljelle jäävät jäsenmaat kannatella Natoa, jos Yhdysvallat vetäytyisi siitä. Tähän liittyy myös herkkä kysymys siitä, riittäisikö Ranskan ja Britannian nykyinen ydinasepelote estämään Eurooppaan kohdistuvan hyökkäyksen, jos Yhdysvaltojen tarjoamaa ydinsateenvarjoa ei enää olisi.
