EU:n komission talousennusteen mukaan unionin talouden ennustetaan jatkavan maltillista kasvuaan tänä vuonna. Kasvun odotetaan piristyvän ensi vuonna lisääntyneestä maailmanpoliittisesta epävarmuudesta ja kaupan jännitteistä huolimatta.
Komission kevään talousennusteen mukaan reaalinen BKT kasvaa vuonna EU:ssa 1,1 prosenttia ja euroalueella 0,9 prosenttia. Kasvu on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna.
Suomessa BKT:n ennustetaan kasvavan yhden prosentin. Ensi vuonna BKT:n kasvun odotetaan kiihtyvän EU:ssa 1,5 prosenttiin, euroalueella 1,4 prosenttiin ja Suomessa 1,3 prosenttiin.
Kuluttajahintainflaatio (YKHI) oli euroalueella viime vuonna 2,4 prosenttia. Sen odotetaan hidastuvan tänä vuonna 2,1 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 1,7 prosenttiin.
Inflaation ennustetaan seurailevan EU:ssa samaa kaavaa: se on hidastunut hieman vuodesta 2024 ja jatkaa edelleen hidastumistaan juuri alle kahteen prosenttiin vuonna 2026.
Suomessa inflaatio oli viime vuonna 1,0 prosenttia. Sen ennustetaan nousevan siitä ensin 1,7 prosenttiin tänä vuonna ja hidastuvan sen jälkeen 1,5 prosenttiin.
Näkymät heikentyvät, mutta talous on kestävällä pohjalla
Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä EU:n talous kasvoi odotettua voimakkaammin (0,4 %) pitkälti vahvan eurooppalaisen kysynnän vauhdittamana.
Kasvu jatkui vuoden tämän ensimmäisellä neljänneksellä, ja alustavien tietojen mukaan reaalinen BKT kasvoi 0,3 prosenttia.
Tämän kevään ennusteessa kasvunäkymiä tarkistettiin merkittävästi alaspäin. Tämä johtuu suurelta osin maailmankaupan näkymien heikkenemisestä ja kauppapolitiikan epävarmuuden lisääntymisestä.
Työmarkkinat pysyvät vahvoina
Vuonna 2024 työllisyys jatkoi kasvuaan, ja EU:n talouteen syntyi 1,7 miljoonaa uutta työpaikkaa. EU:ssa ei ole koskaan ollut yhtä paljon työpaikkoja.
Vaatimattomasta talouskasvusta huolimatta työllisyyden ennustetaan kasvavan ennustejakson loppuun mennessä vielä kahdella miljoonalla työpaikalla. Vuonna 2026 työttömyysasteen odotetaan laskevan EU:ssa 5,7 prosenttiin.
Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 8,6 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 8,3 prosenttiin.
Alijäämät pienessä kasvussa
EU:n julkisen talouden alijäämä supistui viime vuonna 3,2 prosenttiin. Vuonna 2025 sen ennustetaan kasvavan 3,3 prosenttiin ja pysyvän tällä tasolla vuonna 2026.
Suomessa alijäämäksi tälle vuodelle ennustetaan 3,7 prosenttia ja ensi vuodelle 3,4 prosenttia.
Julkisen talouden velkasuhde on supistunut suhteellisen nopeasti jo neljän vuoden ajan. Tänä vuonna sen odotetaan kasvavan EU:ssa 83,2 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 84,5 prosenttiin.
Suomen julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan tänä vuonna 85,6 prosenttia ja ensi vuonna 87,5 prosenttia.
Maailmankaupan jännitteet lisäävät epävarmuutta
Talousnäkymiin kohdistuvat riskit viittaavat heikkenemisen suuntaan. Jos maailmankauppa pirstoutuu entisestään, se voisi hillitä BKT:n kasvua ja kasvattaa inflaatiopaineita.
Toisaalta jos EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kaupan jännitteet lieventyvät tai EU:n ja muiden maiden välinen kauppa laajentuu nopeammin esimerkiksi uusien vapaakauppasopimusten myötä, EU:n talouskasvu voisi jatkua.
Myös puolustusmenojen kasvattamisella voisi olla myönteinen vaikutus.
EU:n talouden häiriönsietokyky voi myös vahvistua kilpailukykyä parantavien uudistusten ansiosta. Näitä ovat muun muassa sisämarkkinoiden syventäminen, säästö- ja investointiunionin edistäminen sekä kunnianhimoisen yksinkertaistamisohjelman toteuttaminen.
