Venäjän kyky rahoittaa Ukrainaa vastaan käymäänsä sotaa riippuu sen energian myynnistä saamista tuloista. Viime vuonna siitä saatiin Venäjän historian ennätystulot, yhteensä 384 miljardia dollaria. Venäjän öljyn keskihinta oli 76 dollaria barrelilta; hinta nousi seitsemän dollaria edellisvuodesta. Kaasun hinta nousi 1,5 dollariin kuutiolta.
Gazpromin liikevaihto kasvoi, vaikka vienti Eurooppaan putosi. Ennennäkemättömät vientitulot kompensoivat pakotteiden vaikutuksen, minkä ansiosta Venäjän talous ei romahtanutkaan odotetusti. Ennen öljyn tuontikieltoa EU oli Venäjän energian suurin ostaja. Viime vuonna se maksoi Venäjälle lähes 140 miljardia euroa, 83 miljardia öljystä, 53 miljardia kaasusta ja kolme miljardia kivihiilestä. Myynti Eurooppaan kasvoi 16 miljardia euroa edellisvuodesta.
Miten Venäjän energiavienti sujuu tänä vuonna? Bruegel-ajatushautomon asiantuntijoiden mukaan Venäjän kaasunviennin volyymit eivät muutu: Ukrainan ja Turkin läpi kulkevien putkien kautta kulkee 630 000 MWh/vrk. Nesteytetyn kaasun toimitukset pysyvät viime vuoden tasolla, 510 000 MWh/vrk. Kummankin hinta on 50 e/MWh. Öljyä toimitetaan laivoilla 100 000 barrelia päivässä tankkereilla ja 285 000 barrelia päivässä putkia pitkin nykyhinnalla 55 dollaria/barreli.
Bruegelin arvion mukaan EU:n Venäjää vastaan asettamat energiapakotteet eivät toimi niin kauan kuin Venäjä voi myydä kaasua rajoituksitta. Öljyyn kohdistuvilla lisäpakotteilla ei olisi merkitystä, koska Venäjä pystyy ohjaamaan saman volyymin Aasiaan. Talousvaikutukset jäisivät mitättömiksi.
Mutta kaasua Venäjä ei pystyisi ohjaamaan Aasiaan. Kestääkö EU:n energiatasapaino eliminoimaan venäläisen kaasun, on eri kysymys. Jos ei, EU maksaa Venäjälle kaasusta tänäkin vuonna vähintään 21 miljardia euroa, mutta kylmemmän vuoden sattuessa jopa 55 miljardia. Pahimmassa skenaariossa EU maksaa energiasta Venäjälle tänä vuonna 68 miljardia euroa, joka on suunnilleen sama summa, jonka länsi maksaa sotilasapuna Ukrainalle.