Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on esiintynyt kuin hänellä olisi kaikki kortit käsissään neuvotteluissa Ukrainan sodan lopettamiseksi. Mutta neuvotteluissa sivuutetulla EU:lla on hihassaan ainakin yksi 200 miljardin euron jokeri, muistuttaa Politico laajassa kirjoituksessaan.
Kun Eurooppa jätettiin Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa käytyjen Ukrainan sodan lopettamista koskevien keskustelujen ulkopuolelle, ne voivat turvautua yllätykseen eli takavarikoida Venäjän valtion omaisuutta, joka on jäädytetty sen jälkeen, kun Moskova aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan kolme vuotta sitten.
EU-maiden onneksi valtaosa näistä varoista, eli noin 200 miljardia euroa, on Brysselissä sijaitsevassa Euroclear-rahoituslaitoksessa. Ne myös tuottavat korkoa. Jäädytettyjen varojen kokonaismäärä vaihtelee lähteestä riippuen jossain 200 ja 350 miljardin välillä.
Varojen käyttöönotto olisi radikaali vaihtoehto, joka lähes varmasti takaisi Euroopalle leveämmän paikan neuvottelupöydässä sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Kreml jättivät sen ulkopuolelle Riadissa Saudi-Arabiassa äskettäin käydyissä neuvotteluissa.
Valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokoontuessa tällä viikolla Etelä-Afrikkaan G20-kokoukseen EU-maiden johtajat ovat erimielisiä mieltä siitä, osoittaisiko varojen jäädyttämisen purkaminen, että Brysselillä on vielä voimaa. Se voisi koitua myös takaiskuksi. Jotkut ovat esittäneet, että varojen vapauttaminen ja luovuttaminen Ukrainan puolustustaisteluun voisi antaa Ukrainalle mahdollisuuden saada taisteluissa yliote ja vastustaa näin Trumpin aloitetta sodan lopettamisesta.
Esimerkiksi Viron ulkoministeri Margus Tsakhna sanoi maanantaina, että jäädytetyt varat voisi käyttää korvaamaan Yhdysvaltojen tukea mikäli Yhdysvallat päättäisi lopettaa oman tukensa.
Myös muut Baltian maat ovat sitä mieltä, että rahat pitäisi luovuttaa Ukrainalle välittömästi. Tätä kantaa kannattavat Puola, Tšekki ja EU:n korkea edustaja, Viron entinen pääministeri Kaja Kallas.
Vastakkaiseen leiriin kuuluvat Euroopan jätit: Ranska, Saksa, Italia ja Espanja sekä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. He pelkäävät, että takavarikoimalla varat EU saattaisi pelästyttää sijoittajat ja saattaisi samalla luopua suurimmasta valtistaan rauhanneuvotteluissa.
Kallas itse myönsi, että mahdollisuudet takavarikoida venäläisvarat lähitulevaisuudessa ovat heikot.
– Tarvitsemme kaikkien tukea tähän. Toistaiseksi sitä ei ole, hän sanoi lehdistötilaisuudessa maanantaina.
Yksi ei-leirin argumenteista on, että varojen vapauttaminen nyt heikentäisi EU:n vaikutusvaltaa Venäjän kanssa käytävissä rauhanneuvotteluissa.
Toki on niin, että jäädytetyt satojen miljardien eurojen Venäjän varat antavat EU:lle lisää vaikutusvaltaa Kremliin. Ne toimivat vipuvartena.
– Jos Venäjä todella haluaa saada saada rahat takaisin, heidän on annettava jotain vastineeksi, nimettömänä pysytellyt EU-diplomaatti sanoi Politicolle.
Varojen on tarkoitus pysyä jäädytettyinä siihen asti, kunnes Venäjä suostuu maksamaan Ukrainalle korvauksia aiheuttamistaan tuhoista.
Maailmanpankin viimeisimpien arvioiden mukaan sodanjälkeisen Ukrainan jälleenrakentamisen kustannukset nousevat 486 miljardiin dollariin. Jäädytetyillä varoilla voisi siis kattaa jälleenrakennuksesta vajaa puolet. Uutistoimistolähteiden mukaan Venäjäkin on suhtautunut varauksellisen positiivisesti ajatukseen rahojen käyttämisestä jälleenrakennukseen, kunhan niillä sitten korjattaisiin myös Venäjän valtaamilla alueilla.
G7-maiden valtiovarainministerit kokoontuvat jälleen keskiviikkona ja torstaina Kapkaupunkiin G20-ryhmän puitteissa keskustelemaan tulevasta tuestaan Ukrainalle.
