Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina vahvalla enemmistöllä päätöslauselman, jossa vaaditaan EU:lta konkreettisia toimia vastauksena Venäjän viimeaikaisiin provokaatioihin, ilmatilaloukkauksiin ja drooniuhkiin.
EPP-ryhmän pääneuvottelijana toimi europarlamentaarikko Pekka Toveri. Päätöslauselma hyväksyttiin torstaina äänin 412 puolesta, 63 vastaan, 53 tyhjää.
Neuvotteluissa Toverin tavoite oli, että EU:n on tunnistettava Itämeren kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuus ja arktisen alueen kasvavan turvallisuusmerkitys:
– Neuvotteluissa saimme mukaan Suomelle tärkeitä kirjauksia. Itämeren alueella sijaitsee paljon kriittistä infrastruktuuria, mikä tekee alueesta erityisen haavoittuvan hybridi-iskuille, sabotaasille ja drooniuhille. Lisäksi arktisen ja pohjoisen alueen kasvava merkitys Euroopan turvallisuudelle tunnistetaan aiempaa paremmin. Rajallinen sensoripeitto ja vähäinen pysyvä läsnäolo luovat haavoittuvuuksia, joita Venäjä voi hyödyntää miehittämättömien järjestelmien ja hybridioperaatioiden avulla – tämä lisää vihamielisten droonien tunkeutumisriskiä syvälle Euroopan unionin alueelle, Toveri sanoo tiedotteessa.
Parlamentin mietinnössä painotetaan, että EU:ssa tapahtuvat ilmatilaloukkaukset ovat suora seuraus Venäjän hyökkäyssodasta. Ilmatilan loukkauksia on tapahtunut koko Ukrainan sodan ajan, mutta ne ovat viime aikoina lisääntyneet ja voimistuneet.
– Ukrainan sodan oppien myötä myös EU:n turvallisuus- ja puolustusajattelu on muuttunut – tarvitsemme EU:lta johdonmukaisen ja koordinoidun vastauksen Venäjän hybridisodankäyntiin. Yhteinen tilannekuva, tiedonvaihto, sensoriverkostot ja linkitetyt varhaisvaroitusjärjestelmät auttaisivat koordinoidun, yhteisen vastauksen tekemisessä. Kaikkeen tähän tarvitaan myös eurooppalaista rahaa, mitä peräänkuulutamme päätöslauselmassa, Toveri jatkaa.
Päätöslauselmassa vaaditaan myös EU:n ja Naton itäisen sivustan vahvistamista koko sen pituudelta Arktiselta alueelta Mustalle merelle sekä lisäresursseja etulinjan jäsenmaiden droonipuolustukseen:
– Suomi hyötyisi tästä yhteisestä lähestymistavasta merkittävästi. EU:n ulkorajan turvallisuus ei voi olla pelkästään rajavaltioiden vastuulla. Kun hybridiuhkiin, drooneihin ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen vastataan yhteisillä eurooppalaisilla järjestelmillä ja rahoituksella, vahvistuu samalla koko Euroopan turvallisuus, Toveri sanoo.
– Jos esimerkiksi Suomenlahdella havaitaan epäilyttävää toimintaa tai itärajalla tunnistetaan vihamielinen drooni, tieto pitäisi saada välittömästi osaksi koko EU:n ja Naton yhteistä tilannekuvaa. Näin uhkiin voidaan reagoida nopeammin ja tehokkaammin kuin yksittäisen jäsenvaltion voimin, Toveri jatkaa.