Suomalaisista 66 prosenttia suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti ja vain 15 prosenttia kielteisesti, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Myös EU-myönteisyys on korkeinta koskaan Suomen jäsenyysaikana.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi suomalaisten suhtautumista Euroopan unioniin. EU:lta toivotaan yhtenäisyyttä niin ulkopolitiikassa kuin puolustuksessakin, jota enemmistö suomalaisista on kääntynyt kannattamaan.
Kolme neljästä (74 %) pitäisi Suomen etuna, jos EU:lla olisi vahva, yhteinen ulkopolitiikka.
Vastaajista 60 prosenttia katsoo, että EU:lla tulisi olla yhteinen puolustus. Suomalaiset eivät koe tavoitetta EU:n yhteisestä puolustuksesta vaihtoehtona tai kilpailevana ratkaisuna Natolle, sillä 72 prosenttia Nato-jäsenyyttä kannattavista kannattaa myös EU:n yhteistä puolustusta.
– EU:n toimet Ukrainan sodan aikana ovat vakuuttaneet suomalaiset. EU on ollut kertaluokkaa terävämpi kuin esimerkiksi vuonna 2014 Venäjän miehitettyä Krimin, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Suurin yksittäinen asennemuutos koskee Ukrainan EU-jäsenyyttä. Suomalaisista 59 prosenttia katsoo Ukrainan sopivan EU:n jäseneksi. Vain 13 prosenttia on eri mieltä. Ukrainan EU-jäsenyyttä kannattavien osuus on kasvanut 37 prosenttiyksikköä vuodesta 2016.
– EU-myönteisyyden uusi vankistuminen viittaa kiinnostavaan säännönmukaisuuteen. Vaikka EU on viimeisten viidentoista vuoden aikana vaikuttanut ajelehtivan kriisistä toiseen, eivät kriisit näytä juuri horjuttaneen suomalaisten sitoutumista unionin jäsenyyteen. Epävakaissa oloissa EU nähdään Suomelle ankkurina, johon luotetaan ja turvaudutaan, sanoo Haavisto.
Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty Ukrainan sodan toisen ja kolmannen viikon aikana, 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.