Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava vastustaa tiukasti hallituksen aikeita lakkauttaa aikuiskoulutustuki. Tuen lakkauttamisesta linjattiin hallitusohjelmassa ja esitys on paraikaa lausuntokierroksella.
– Työttömien ja lomautettujen määrät ovat huolestuttavasti nousseet. Samalla monilla aloilla on pulaa osaajista. Työmarkkinoiden muutoksen ja osaamistason kasvun pysähtymisen takia Suomi tarvitsee yhä enemmän korkeakoulutettua ja osaavaa työvoimaa. Jos aikuiskoulutustuki todella lakkautetaan, tarvitsemme pikaisesti uuden tukimuodon. Muutoin sahaamme omaa oksaamme, katsoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tiedotteessa.
Löfgrenin mukaan Akavassa on valmius kehittää aikuiskoulutustukea sen lakkauttamisen sijaan. Kehittämistyössä on puheenjohtajan mukaan mahdollista kohdentaa tukea työvoimapula-aloille ja edistää työn ohessa tehtävää opiskelua.
Löfgren nostaa esiin, että aikuiskoulutustuki rahoitetaan nykyisin valtaosin työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla.
Akavan mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen uhkaa heikentää myös koulutuksellista tasa-arvoa. Tiedotteessa viitataan työllisyysrahaston tilastoihin, joiden mukaan vuonna 2022 aikuiskoulutustukea maksettiin 30 124 henkilölle. Tuensaajista naisia oli 76 prosenttia ja miehiä 24 prosenttia.
Akava jätti torstaina lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta.
Hallituksen esityksen tavoitteena on säästää julkisia menoja ja lisätä työllisyyttä. Esityksellä kumottaisiin aikuiskoulutusetuuksista annettu laki ja vuorotteuvapaalaki.
Lausuntokieroksella olevassa esitysluonnoksessa aikuiskoulutustuen lakkauttamisen arvioidaan vähentävän julkisia menoja 175 miljoonalla eurolla vuodessa ja lisäävän työllisyyttä 10 000 työllisellä vuodessa. Vuorotteluvapaan lakkauttamisen arvioidaan vähentävän julkisia menoja 27 miljoonalla eurolla ja ammattitutkintostipendin 11,5 miljoonalla eurolla vuodessa.