Suomen Venäjän-viennin pysähtyminen pudottaisi Suomen bruttokansantuotetta vain runsaalla prosentilla, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tuoreessa Venäjä-analyysissaan. Prosentin bkt-pudotuskin tapahtuisi vain siinä tapauksessa, että yritykset eivät löytäisi korvaavia markkinoita.
Etlan mukaan tuonnin samanaikainen voimakas väheneminen Venäjältä lisää ongelmia, mutta vaikutukset riippuvat siitä, missä määrin yritykset pystyvät löytämään uusia korvaavia markkinoita ja hankintakanavia.
Etlan arvio on, että pelkästään Suomen ja Venäjän välisten, jo vuosia pienentyneiden, talousyhteyksien katkeaminen ei riitä aikaansaamaan talouskriisiä tai taantumaa Suomessa.
Suomen ja Venäjän välinen liiketoiminta on vuosien mittaan selvästi hiipunut. Väheneminen koskee niin maiden välistä kauppaa kuin tytäryritystenkin kautta tapahtuvaa paikallista läsnäoloakin. Vielä 2010-luvun alussa Venäjälle suuntautuva vienti synnytti Suomessa arvonlisää, joka vastasi runsasta kahta prosenttia Suomen bkt:stä.
Nykyään Suomen Venäjän-viennin osuus on enää niin pieni, että jos vienti loppuisi – eikä tulisi muita reaktioita – ei Suomen bruttokansantuote putoaisi kuin runsaalla prosentilla.
– Tämä reilun prosentin bkt-pudotuskin tapahtuisi vain sillä oletuksella, että yritykset eivät onnistuisi löytämään lainkaan korvaavia markkinoita. Todennäköisempää kuitenkin on, että ainakin osittain korvaavia markkinoita löytyisi, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
– Suomen ja Venäjän väliset talousyhteydet ovat 2010-luvulla kuihtuneet niin paljon, että uusien sanktioiden myötä edelleen vähenevät yhteydet eivät saa enää aikaiseksi talouskriisiä Suomessa. Taantuma edellyttäisi sodan eskaloitumista, energiakriisin syvenemistä ja nykyistä laaja-alaisempia tekijöitä. Kasvun hidastumiselta ja inflaation kiihtymiseltä ei kuitenkaan voida välttyä, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Raaka-aineiden ja energian tuonnin ehtymisestä hetkellisesti ongelmia
Tuonnin kautta Venäjän merkitys Suomelle on suurempi. Tuonti Venäjältä on nykyisin noin tuplasti suurempaa kuin vienti, joten tuonnin voimakas vähentyminen voisi aiheuttaa vakaviakin ongelmia Suomen talouteen.
Vaikutusten suuruus riippuisi siitä, missä määrin yritykset pystyisivät löytämään korvaavia hankintakanavia.
Tuontihyödykkeet ovat valtaosin raaka-aineita ja vähän jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puuraaka-aineesta kymmenen prosenttia hankitaan Venäjältä. Myös raudan ja teräksen tuonnin putoaminen voisi aiheuttaa ongelmia.
Suomen tuontiriippuvuus koskee erityisesti öljyä ja muita energiatuotteita.
Maakaasun ja sähkön osalta Suomi pystyisi todennäköisesti löytämään vaihtoehtoisia markkinoita, Etla arvioi. Suomen maakaasuntuonnista noin viidesosa tuli viime vuonna Virosta ja määrää voitaisiin helposti kasvattaa.
– Sähkön osalta Venäjän tuonti voitaisiin todennäköisesti korvata pohjoismaisilla vaihtoehdoilla, tosin sähkön korvaaminen nostaisi kustannuksia. Öljyn tuonnin loppumisella olisi suuremmat vaikutukset, mutta jollain aikavälillä vaihtoehtoisia hankintakanavia löydettäisiin, arvioi Ali-Yrkkö.
Sodan vaikutuksia Euroopan ilmastopolitiikkaan on jo spekuloitu, kun länsi pakotteineen pyrkii eroon Venäjän öljystä ja kaasusta.
– Venäjän aloittama hyökkäyssota todennäköisesti nopeuttaa Suomen ja koko EU:n irrottautumista Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta ja kiihdyttää uusien energialähteiden käyttöönottoa sekä niihin liittyvää t&k-toimintaa, toteaa Kangasharju.
Venäjällä paljon suomalaisfirmojen tytäryrityksiä
Moni suomalainen yritys on jo ehtinyt ilmoittaa vetäytyvänsä kokonaan Venäjän markkinoilta Ukrainan sodan takia. Vaikka suomalaisten tytäryritysten toiminta Venäjällä on viime vuosikymmenen kuluessa supistunut lähes kolmasosalla, on toiminta edelleen mittavaa.
Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjällä toimii lähes 300 suomalaisyhtiön tytäryritystä, joiden henkilöstömäärä ja liikevaihto ovat tosin supistuneet viime vuosikymmenenä.
Euroissa mitattu liikevaihdon pudotus on ollut peräti 40 prosenttia. Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjällä toimivat tytäryritykset tuottivat liikevaihtoa 6,5 miljardia euroa.
Suomessa sen sijaan toimii vain harvoja venäläisten yritysten tytäryrityksiä, ja niiden määrä on pienentynyt puolella viime vuosikymmenen aikana. Nykyisellään tytäryrityksiä toimii Suomessa vain parisen kymmentä, ja niiden määrä ja merkitys Suomen kokonaistalouden kannalta on pieni.
