Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju ihmettelee julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan yhteisöveron lasku on huono ratkaisu.
Etlan mielestä alennus on tarpeellinen osa suurempaa kasvupakettia.
– Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä arvostellaan turhaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on yritysten kyky tehdä voittoja kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia, Kangasharju kirjoittaa Etlan blogissa.
Etla nojaa Kangasharjun mukaan suosituksessaan laaja-alaiseen näkökulmaan, jossa ei tyydytä tarkastelemaan pelkästään sitä, lisääntyvätkö voitot alemman veron seurauksena.
Lisäksi huomiota kiinnitetään myös yhteisöveron laskun vaikutuksia muihin veropohjiin, kuten ansiotuloihin ja kulutukseen.
Esimerkiksi veromuutosten myötä aikaan saatu uusi tehdasinvestointi ei tuota yritykselle voittoja, jos se ei palkkaa henkilökuntaa uuteen tehtaaseen, Kangasharju kuvailee.
– Uusien työllisten maksamien ansiotuloverojen ohella otetaan huomioon se, että uudet työntekijät maksavat myös arvonlisäveroa nettopalkoillaan ostamistaan hyödykkeistä.
Lisäksi tutkimuslaitos nostaa esiin kolmannen kanavan, jonka kautta veromuutos vaikuttaa positiivisesti talouteen. Yhteisöveron lasku voi vauhdittaa teknologista kehitystä, mikä heijastuu palkkatasoon.
Kangasharjun mukaan uusimmassa tutkimuksessa oli mukana Suomen lisäksi 10 muuta ORCD-maata. Tulokset olivat positiivisia.
– Siinä havaitaan, että yhteisöveron alennus on maksanut itsensä takaisin julkiselle sektorille vuosina 1973–2017. Havainto koskee erityisesti Suomen kaltaista maata, joka on avotalous, panostaa tuotekehitykseen ja osaamisintensiiviseen tuotantoon.
– Tutkimuksessa jopa havaitaan, että erilaisten dynaamisten vaikutusten vuoksi yhteisöveron lasku on auttanut maita vähentämään julkista velkaa.