Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn varoittaa Lähi-idän konfliktin pitkittymisen kasvattavan riskiä siitä, että energian hinnannousu alkaa näkyä laajemmin euroalueen inflaatiossa.
Rehnin mukaan energian kallistuminen ei toistaiseksi ole levinnyt muihin hintoihin tai palkkoihin. Tilannetta on kuitenkin seurattava tarkasti.
– Valppautta kuitenkin vaaditaan, sillä tällaisia vaikutuksia voi ilmaantua hiipien ja huomaamatta. Mitä kauemmin Lähi-idän konflikti on päällä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että energiahintojen nousu leviää, Rehn sanoo Suomen Pankin tiedotteessa.
Lähi-idän kriisi hidastaa maailmantalouden kasvua ja lisää samalla epävarmuutta inflaatiokehityksestä. Euroopan keskuspankin neuvosto on nostanut ohjauskorkoja tänä vuonna kahdesti. Suomen Pankin mukaan koronnostoja ovat puoltaneet inflaationäkymät ja niihin liittyvät riskit.
Rehn korostaa, ettei EKP pidä nykyisessä epävarmassa tilanteessa sitoutua ennalta tiettyyn korkotasoon. Päätökset on hänen mukaansa tehtävä kokous kerrallaan uusimpien taloustietojen perusteella.
Euroalueen talous on osoittanut iskunkestävyyttä, mutta kasvu on edelleen vaimeaa. Suhdannetilanne vaikuttaa myös siihen, kuinka helposti yritykset pystyvät siirtämään kohonneita kustannuksia tuotteidensa hintoihin. Voimakkaan kysynnän oloissa kustannusten välittyminen kuluttajahintoihin on helpompaa.
Tekoälybuumi nostaa pääoman hintaa
Maailmantalouteen vaikuttaa Suomen Pankin mukaan tällä hetkellä kaksi vastakkaista voimaa. Iranin sota jarruttaa taloutta, kun taas voimakkaasti kasvaneet tekoälyinvestoinnit tukevat globaalia kasvua.
Rehnin mukaan Euroopan pitäisi hyödyntää tekoälyn käyttöönottoa tuottavuuskasvun vauhdittamisessa. Samalla tekoäly-yhtiöiden korkeat arvostukset ja kasvanut velkavipu lisäävät markkinakorjauksen riskiä.
Tekoälyinvestointien kasvattama pääoman kysyntä on osaltaan nostanut pitkiä korkoja maailman rahoitusmarkkinoilla. Korkojen nousuun vaikuttavat lisäksi inflaatio-odotukset, julkisen velan kasvu ja vaikeammin ennustettava kansainvälinen toimintaympäristö.
– Pitkien korkojen nousu hidastaa kasvua ja osaltaan hillitsee energian hintojen välittymistä muihin hintoihin ja palkkoihin, Rehn sanoo.
Rehn muistuttaa Suomen velkaantumisesta
Suomen Pankki pitää keskeisenä, että julkisessa taloudessa säilyy tulevaisuudessa liikkumavaraa muun muassa uusiin teknologioihin ja puolustukseen tehtäville investoinneille. Tämä edellyttää valtioiden velkaantumisen saamista kestävälle uralle.
Huoli nopeasta velkaantumisesta koskee laajasti kehittyneitä talouksia ja myös Suomea. Lähivuosina Suomen sopeutusta määrittävät liiallisen alijäämän menettelyn velvoitteet, mutta Rehn painottaa tarvetta saada julkisen velan suhde talouden kokoon laskuun myös pidemmällä aikavälillä.
Hän varoittaa samalla vaarantamasta parlamentaarista sitoutumista julkisen talouden tasapainottamiseen.
– Parlamentaarisen sitoutumisen tuomia hyötyjä ei kannattaisi heti romuttaa eikä riskeerata kansainvälistä luottamusta Suomen kykyyn selvitä julkisen talouden paineista, Rehn toteaa.