Taloustieteilijä Juha Tervala antaa kokoomuksen talousohjelmalle tunnustusta siitä, että puolue kertoo suoraan, millä keinoilla se haluaa vahvistaa julkista taloutta.
Tervalan mukaan talouspolitiikassa on kyse myös arvovalinnoista. Puolueet voivat painottaa eri tavoin menoleikkauksia, verotusta ja rakenteellisia uudistuksia. Olennaista on hänen mukaansa se, että nämä valinnat tuodaan avoimesti äänestäjien arvioitaviksi.
– Kokoomuksen ohjelmassa kerrotaan avoimesti, mitä tehdään ja mikä on heidän keinovalikoimansa, Tervala sanoo Verkkouutisille.
– Tällaista linjaa pitäisi edellyttää jokaiselta puolueelta.
Vaikeita ratkaisuja ei voi välttää
Tervalan mukaan Suomen julkisen talouden ongelmassa piilee poliittisesti hankala ristiriita.
Kansalaiset ovat kyselyissä suhtautuneet kielteisesti niin julkisten menojen leikkauksiin, veronkorotuksiin kuin työurien pidentämiseenkin. Samaan aikaan julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen.
Tervalan mukaan tämä luo puolueille vaalien alla houkutuksen luvata julkisen talouden vahvistamista ilman, että epämiellyttävistä keinoista puhutaan suoraan.
Hän suhtautuu kriittisesti esimerkiksi ajatukseen siitä, että mittavia säästöjä voitaisiin saada aikaan tekoälyllä tai muilla yksittäisillä tehokkuustoimilla. Tekoäly ei tuo taloustieteilijän mukaan merkittäviä säästöjä julkisen talouden suurimpiin menoihin, kuten tulonsiirtoihin.
Jos puolue haluaa tehdä menosopeutuksia, sen pitäisi Tervalan mukaan kertoa, mitä menoja vähennetään. Jos taas sopeutus halutaan tehdä veromuutoksin, pitäisi avata, mitä veroja korotetaan. Myös rakenteellisista uudistuksista pitäisi esittää konkreettisia ehdotuksia.
Ongelma syntyy taloustieteilijän mukaan silloin, jos puolue lupaa yleisellä tasolla vahvistaa julkista taloutta, mutta jättää käytännön keinot epämääräisiksi.
– Se suosii populisteja, jotka eivät ole valmiina kertomaan, mitä tehdään.
Tervalan mukaan puolueilta on jo kuultu yleisiä linjauksia esimerkiksi siitä, missä suhteessa julkista taloutta pitäisi sopeuttaa menoilla ja veroilla.
Hän kaipaa avausten rinnalle yksityiskohtaisempia esityksiä.
– Tärkeää on, että jokainen puolue kertoo sen, mitä se aikoo tehdä, ja äänestäjät saavat valita heidän arvomaailmastaan parhaan näkemyksen ja äänestää vaaleissa.
Eläkeuudistuksessa miljardien potentiaali
Yksi kokoomuksen ohjelman keskeisistä kokonaisuuksista liittyy eläkkeisiin. Puolue haluaa toteuttaa kolmikantaisen eläkeuudistuksen, arvioida eläkkeiden kertymistä palkattomilta jaksoilta ja pidentää työuria. Puolue laskee, että muutoksilla voitaisiin vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla.
Tervala pitää noin kahden miljardin tavoitetta realistisena, jos myös työeläkeindeksien korotuksia jäädytetään.
– Jos puhutaan siitä, että tehdään indeksijäädytyksiä, pidennetään työuria ja vähennetään eläkettä kerryttäviä jaksoja, niin niistä on täysin realistista saada kaksi miljardia kasaan seuraavalla hallituskaudella.
Osa työeläkejärjestelmän muutoksista ei sellaisenaan vahvistaisi valtiontaloutta. Tervalan mukaan pienemmät työeläkemenot mahdollistaisivat kuitenkin työeläkemaksujen alentamisen ja vastaavasti esimerkiksi ansiotuloverotuksen kiristämisen. Näin työn kokonaisverorasitus voisi pysyä ennallaan samalla, kun valtion verotulot kasvaisivat.
Tervalan mukaan työurien pidentäminen on erityisen tehokas tapa vahvistaa julkista taloutta, koska vaikutukset tulevat useaa kautta.
– Se lisää verotuloja, kasvattaa BKT:tä ja vähentää julkisia menoja. Se on paras mahdollinen tapa tasapainottaa julkista taloutta.
Työuria voidaan hänen mukaansa pidentää eri vaiheista. Työelämään voidaan siirtyä nykyistä aikaisemmin, työttömyysjaksoja lyhentää ja työuran loppupäätä pidentää.
Kokoomuksen ohjelmassa tuodaan esiin, että Eurostatin mukaan työuran odotettu pituus on Suomessa 40,1 vuotta, Tanskassa 42,6 ja Ruotsissa 43,4 vuotta. Ero on siis Tanskaan 2,5 ja Ruotsiin 3,3 vuotta.
Tervalan mukaan jo yhden lisätyövuoden on eri laskelmissa arvioitu vahvistavan julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,7–1,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Jos Suomi yltäisi Ruotsin tai Tanskan tasolle työurien pituudessa esimerkiksi nopeuttamalla siirtymistä koulutuksesta työelämään, lyhentämällä työttömyysjaksoja ja pidentämällä työuria loppupäästä, pitkän aikavälin vaikutus voisi olla suuruusluokaltaan noin 1,8–4,0 prosenttia BKT:stä eli noin 4,9–11,2 miljardia euroa vuodessa.
Tervala huomauttaa kuitenkin, ettei tällaisten pitkän aikavälin laskelmien täyttä vaikutusta voida saavuttaa yhden hallituskauden aikana.
– Tämä havainnollistaa, miksi työurien pidentäminen on sopeutuksen rinnalla aivan keskeinen rakenneuudistus.