Palkkapäivänä avaat verkkopankkisi ja havahdut tilanteeseen, jossa tilisi näyttää yllättävän tyhjältä. Tilitapahtumia selatessasi syy selviää nopeasti. Työnantaja ei ole maksanut sinulle palkkaasi, vaikka olet tehnyt töissä kaikki sovitun mukaisesti.
Edellä mainittu tilanne voi kuulostaa epätodelliselta. Valitettavasti monessa työpaikassa tällaiset tilanteet ovat arkipäiväisiä ja osalla työnantajista on vaikeuksia suoriutua lakisääteisistä velvoitteistaan. Siksi on tärkeää, että työntekijä on tarkkana palkanmaksun suhteen ja puuttuu tilanteeseen heti ongelmien ilmetessä.
Miten työntekijän pitää toimia tilanteessa, jossa työnantaja ei syystä tai toisesta maksa hänelle palkkaa sovittuna päivämääränä? Verkkouutiset kysyi asiasta YTK-työelämän johtavalta juristilta Taija Nummiselta.
Aivan ensimmäiseksi työntekijän kannattaa olla asian huomatessaan yhteydessä työnantajaan ja kysyä tilanteesta.
– Jos kyseessä ei ole inhimillinen virhe tai erehdys, kannattaa työntekijän esittää kirjallinen vaatimus palkan maksamiseksi, Taija Numminen neuvoo VU:lle.
Jos työnantaja ei maksa palkkaa työntekijän vaatimuksenkaan perusteella, Numminen suosittelee työntekijää kääntymään juristin puoleen tarkempien neuvojen saamiseksi.
Mikäli työntekijä arvelee, että työnantajalla on taloudellisia vaikeuksia tai työnantaja on maksukyvytön, kannattaa työnantajalle esitettävän vaatimuksen lisäksi tehdä palkkaturvahakemus ELY-keskuksen alaisuudessa toimivalle Kehittämis- ja hallintokeskukselle eli KEHA-keskukselle. Palkkaturvasta kerrotaan tarkemmin myöhemmin tässä artikkelissa.
Toisinaan tulee vastaan tilanteita, joissa työnantaja on ilmoittanut lykkäävänsä palkanmaksua vedoten esimerkiksi yrityksen talousongelmiin. Voiko työnantaja toimia näin?
– Ei voi, Numminen vastaa ytimekkäästi.
Työnantaja voi kuitenkin ehdottaa työntekijälle palkanmaksun lykkäämistä, ja osapuolet voivat sopia siitä. Hänen mukaansa työntekijän ei kuitenkaan yleensä ole kannattavaa sopia lykkäämisestä tai ainakaan pitkistä maksuajoista.
Nummisen mukaan tilanne on tietenkin ongelmallinen, jos työnantajan kassa on tosiasiassa tyhjä eikä palkkaa pystytä maksamaan.
– Tällöin palkka jää maksamatta, vaikka se väärin onkin. Työntekijän kannattaa tehdä viipymättä palkkaturvahakemus.
Voiko palkan jättää maksamatta, jos työssä suoriutuminen on huonoa?
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa törmää toisinaan tapauksiin, joissa työnantaja on kieltäytynyt maksamasta palkkaa eri syihin vedoten. Syitä löytyy laidasta laitaan alkaen jopa siitä, että työnantaja ei ole pitänyt työntekijän suoriutumista töissä riittävän hyvänä.
Onko työnantajalla missään tilanteessa oikeus kieltäytyä maksamasta palkkaa tai jättää osa siitä maksamatta?
Lähtökohtaisesti ei ole, Numminen vastaa. Tästä voidaan kuitenkin todeta poikkeuksena työnantajan kuittausoikeus.
– Silloin, jos työnantajalla on oma vastasaatava työntekijältä, voi työnantaja kuitata oman saatavansa työntekijän palkasta.
Tällainen saatava voi olla esimerkiksi työntekijälle myönnetty laina tai aiemmin liikaa maksettu palkka. Tässäkään tilanteessa työnantaja ei silti saa toimia miten tahansa.
– Kyseessä tulee olla selvä saatava. Tällaisessa tilanteessa työnantajan tulisi ensin vaatia kuittausta, mutta kuittaamiseen ei varsinaisesti tarvita työntekijän suostumusta. Työnantajan tulee tehdessään kuittauksen huolehtia siitä, että työntekijälle jää palkasta vähintään niin kutsuttu suojaosa, Numminen muistuttaa.
Mitä heikkoon työsuoritukseen tulee, toistuva työtehtävien laiminlyönti voi olla peruste irtisanoa työsuhde. Huono suoriutuminen ei kuitenkaan oikeuta palkanmaksun laiminlyöntiin.
Palkka on maksettava ajallaan
Jos työnantaja maksaa palkan myöhässä, on työntekijällä oikeus korkolain mukaiseen viivästyskorkoon erääntymispäivästä maksupäivään saakka. Mikäli palkka maksetaan myöhässä työsuhteen päättyessä, on työntekijä oikeutettu viivästyskoron lisäksi myös palkkaan odotuspäiviltä eli odotusajan palkkaan.
– Odotusajan palkkaa voidaan maksaa enintään kuudelta kalenteripäivältä, Numminen selventää.
Nummisen mukaan viivästyskorkoa ja mahdollista odotusajan palkkaa on aina hyvä vaatia viipymättä.
Tilanteessa työnantajalle voi tulla muitakin seuraamuksia kuin pelkät viivästyskorot. Jos työnantaja maksaa palkan myöhässä ja tästä aiheutuu työntekijälle jotain konkreettista taloudellista vahinkoa, voisi työntekijä periaatteessa vaatia työnantajalta vahingonkorvausta.
– Korvaus voisi koskea esimerkiksi lainan maksupäivän siirrosta aiheutuvia pankkikuluja, mutta käytännössä tällainen korvausvastuu harvoin konkretisoituu, Numminen kertoo.
Maksamaton palkka voi olla peruste purkaa työsuhde
Palkan maksaminen ajallaan on tärkeää myös siksi, että sen maksaminen on yksi työnantajan tärkeimmistä velvoitteista. Aivan samalla tavalla, kuten työntekijän yksi tärkeimpiä velvollisuuksia on tehdä työtä sovittuina aikoina.
– Jos työnantaja ei maksa palkkaa sopimuksen mukaisesti, voi työntekijällä olla oikeus purkaa työsuhde, Numminen sanoo.
Tämä perustuu työsopimuslakiin. Sen mukaan työntekijä saa purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työntekijältä voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Tässä tilanteessa palkanmaksun laiminlyönnin tulee olla olennainen ja tämä olennaisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
– Tilanteen arvioimiseksi työntekijän kannattaa konsultoida juristia. Jos työntekijä joutuu purkamaan työsopimuksensa työnantajasta johtuvista syistä, voi työntekijälle syntyä oikeus työsopimuslain mukaiseen korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, Numminen kertoo.
Aina palkkoja ei saada perityksi
Ensisijaisesti palkkasaatavaa vaaditaan aina työnantajalta. Viime kädessä palkkaa koskeva riita-asia ratkaistaan tuomioistuimessa.
– Oikeudenkäynnit kestävät pitkään ja niihin liittyy kuluriski. Tästä syystä on suositeltavaa aina pyrkiä sovinnollisen ratkaisun löytymiseen, Numminen korostaa.
Joskus vastaan voi tulla myös tilanne, jossa työnantaja todetaan maksukyvyttömäksi esimerkiksi konkurssin takia. Silloin häneltä ei välttämättä onnistuta perimään palkkasaatavia. Tässä kohtaa kuvaan astuu jo aiemmin mainittu palkkaturvajärjestelmä.
– Palkkaturva on järjestelmä, jolla pyritään turvaamaan työntekijöiden palkat ja muut työsuhdesaatavat silloin, kun työnantaja ei pysty niitä maksukyvyttömyyden takia maksamaan, hän neuvoo.
Käytännössä palkkasaatavat maksetaan valtion varoista työntekijälle ja valtio perii maksetut saatavat korkoineen takaisin työnantajalta tai tämän konkurssipesältä. Palkkaturvana voidaan maksaa enimmillään 19 000 euroa.
– Palkkaturvana voidaan maksaa vain selviä ja riidattomia saatavia. Jos työnantaja kiistää saatavat eikä niitä pystytä palkkaturvamenettelyssä selvittämään, saatavaa ei voida palkkaturvana maksaa, ennen kuin sen määrä ja peruste on ratkaistu lainvoimaisella tuomiolla.
Lainvoimaisen tuomion saamisessa voi kestää kauan. Suomessa oikeusprosessit voivat venyä usean vuoden mittaisiksi. Mikäli oikeuden päätöksistä tehdään valitus ylemmälle oikeusasteelle, prosessissa voi kulua aikaa todella monta vuotta.
Nummisen mukaan tärkein asia palkkaturvan osalta on muistaa, että palkkaturvaa tulee hakea kolmen kuukauden kuluessa palkkasaatavan erääntymisestä.
– Jokainen palkka- ja saatavaerä erääntyy itsenäisesti. Palkkaturvan hakemusaika on siis suhteellisen lyhyt.
Palkanmaksuun liittyvät ongelmat ovat valitettavan yleisiä
Kuinka yleisiä palkanmaksuun liittyvät ongelmat ovat? Nummisen mukaan tällä hetkellä valitettavasti todella yleisiä. Pelkästään YTK:lle tulee vuosittain lähes 20 000 yhteydenottoa työsuhdeasioihin liittyen.
– Suurin yksittäinen yhteydenoton aihealue on nimenomaan palkkaan liittyvät asiat. Meillä ei ole valitettavasti tarkkoja määriä aiheeseen liittyvien neuvontapuheluiden määristä. Mutta palkka-asiantuntijamme ovat tämän vuoden aikana auttaneet noin 900 jäsentä palkka-asiassa.
Näissä on Nummisen mukaan ollut lähinnä kyse erilaisten palkkasaatavien laskemisesta.
– Tämän lisäksi tämän vuoden aikana juristeilla on ollut jo noin 500 eri palkkaan liittyvää toimeksiantoasiaa, joissa jäsenen palkkasaatavia on vaadittu ja/tai jäsentä on autettu palkkaturvahakemuksen tekemisessä. Tämä määrä on noin kolmannes kaikista tämän vuoden toimeksiannoista, Numminen kertoo.
Huomioi nämä, kun alat periä maksamattomia palkkoja
Muista ottaa huomioon tietyt asiat ennen kuin alat periä maksamattomia palkkasaatavia.
– Ensiarvoisen tärkeää on pyrkiä reagoimaan mahdollisimman pikaisesti. Mitä nopeammin palkanmaksun epäselvyyksiin reagoidaan, sen helpompi niitä on ratkaista, YTK-työelämän johtava juristi Taija Numminen neuvoo Verkkouutisille.
Työntekijän kannattaa aina ensin pyrkiä selvittämään tilannetta suoraan työnantajan kanssa.
– Kirjallinen vaatimus on syytä aina tehdä. Jos asia ei ratkea, on suositeltavaa kääntyä juristin puoleen tarkemman arvion saamiseksi.
Maksukyvyttömyystilanteissa palkkaturvahakemuksen tekeminen [KEHA-keskukselle] on tärkeää. Työntekijän kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tekee palkkaturvahakemuksen ajoissa.
– Palkkasaatavilla on yleisestikin vanhentumisajat, joten liian pitkään ei kannata jäädä saatavien kanssa odottamaan.
LUE MYÖS:
Haluatko lisää palkkaa? Asiantuntija antaa vinkit neuvotteluihin
Palkkatutkija paljastaa: Tämän verran työhaastattelussa voi vaatia palkkaa
Asiantuntija lyö luvut pöytään: Näin paljon pitäisi saada rahaa säästöön kuukaudessa
Sijoittaminen vai asuntolainan lyhennys? Asiantuntija suosittelee nyt toista
Maksoitko laskun väärälle tilille? Näin saat rahat takaisin
Asiantuntija kertoo: Näin sata euroa kuussa kasvaa 300000 euroon