Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi maan vaalien jälkeisessä tv-väittelyssä 2. maaliskuuta 2025:
– Ehdoton prioriteettini tulee olemaan Euroopan [sotilaallinen] vahvistaminen niin nopeasti kuin mahdollista, jotta voimme askel askeleelta saavuttaa riippumattomuuden Yhdysvalloista. Tilanteessa, jossa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto vaikuttaa olevan välinpitämätön Euroopan kohtalosta ja rakentaa suhteita Venäjään Euroopan yli, Merz sanoi.
Merz vaati ratkaisevien askelien ottamista lähikuukausina. Hänen mukaansa kesäkuun Nato-huippukokouksessa saatetaan nähdä aivan uuden muotoista keskustelua puolustusliiton kohtalosta.
Entinen Naton Euroopan joukkojen komentaja, amiraali James Stavridis puhui CNN:lle samasta asiasta.
– Saatamme olla todistamassa Naton viimeisiä päiviä… ja Euroopan puolustusliiton syntyä, hän totesi.
Merzin suusta kuullut kommentit ovat tähän mennessä päättäväisempiä kuin keltään Euroopan johtavalta poliitikolta on kuultu vastauksena Trumpin radikaalin Yhdysvaltain ulkopolitiikan muutokseen. Se on paradoksaalista, koska Saksa on ollut manner-Euroopan transatlanttista suhdetta eniten vaalinut taho, kun Ranska on etsinyt tietä Euroopan autonomiaan.
”Strategisen autonomian” käsite mainitaan ensi kertaa Euroopan neuvoston asiakirjoissa joulukuulta 2013. Tosin sillä viitataan pääasiassa Euroopan puolustusteollisuuden kehitykseen.
Euroopan sotilaallinen strateginen autonomia on tavoitteena kuitenkin varsin kaukainen. Euroopan puolustus on vahvasti riippuvainen Yhdysvaltojen johtamisjärjestelmistä, jotka mahdollistavat monikerrokselliset operaatiot sisältäen avaruuden, tietojärjestelmät ja strategiset ilmakyvyt. Naton Euroopan joukot tarvitsevat myös Yhdysvaltojen tiedustelu-, valvonta- ja kohdetiedustelu- sekä kaukovaikutuskykyjä. Euroopan kaukovaikutus- ja kaikki täsmäasekyvyt nojaavat pääosin Yhdysvaltojen GPS-satelliitteihin.
Euroopan liittolaisilta puuttuu omia taktisia joukkoja sekä tykistöä, pioneerijoukkoja, tiedustelua ja elektronista sodankäyntikykyä. Kiireellisimpiä puutteita ovat kuitenkin integroitu ilma- ja ohjustorjunta, tykistön ampumatarvikkeet ja niiden tuotannon teollinen kapasiteetti.
EU:n suorituskykysuunnitelma 2022:n toimeenpano on vasta alkutekijöissään. Euroopan Nato-maiden ja Kanadan yhteiset puolustusmenot (485 miljardia dollaria) ovat maailman toiseksi suurimmat Yhdysvaltojen (884 miljardia dollaria) jälkeen.
Kiel Institute for the World Economyn mukaan Euroopan pitää kasvattaa puolustusmenoja noin 300-350 miljardia dollaria vuodessa, jolloin Nato olisi tasapainossa. Lisäsijoitusta ei kuitenkaan tarvitse nähdä vain menolisäyksenä, vaan strategisena investointina Euroopan tulevaisuuteen, jossa seuraavat sukupolvet elävät.
