EU:n päätös Ukrainan rahoittamisesta seuraavan kahden vuoden ajan on huono uutinen Venäjälle, arvioi tanskalainen sotilasasiantuntija Anders Puck Nielsen.
Alun perin EU:n tavoite oli käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja suoraan Ukrainan rahoittamiseen. Tämä malli kuitenkin kaatui useiden maiden, mukaan lukien Belgian, vastustukseen. Tämän vuoksi vuoksi uusi malli perustuu yhteiseen lainanottoon.
Nielsen kritisoi sitä, että uusi malli on esitetty julkisuudessa epäonnistumisena. Hän sanoo, että puheet rauhanneuvotteluista ovat pitkälti merkityksetöntä teatteria, sillä todelliset päätökset tehdään juuri EU:n rahoitusneuvotteluissa.
– Ilman vahvaa sitoutumista Euroopan mailta, on kyseenalaista, olisiko tämä voinut jatkua, Nielsen sanoo.
– Ja jatkumisella tarkoitan, että Ukraina olisi voinut hävitä sodan vuonna 2026.
Hän painottaa, että jos Ukrainan rahoitusta ei olisi turvattu, ei maa olisi välttämättä pystynyt ensi vuonna maksamaan esimerkiksi sotilaiden palkkoja ja rahoittamaan muita valtiontalouden kannalta kriittisiä kohteita. Se olisi tarkoittanut häviötä.
Ukrainalle ei ole juurikaan väliä, tulevatko rahat lainasta vai Venäjän jäädytetyistä varoista. Kahdella eri vaihtoehdolla ei Nielsenin mukaan ole juuri eroa. Venäjän varat päätyvät ennemmin tai myöhemmin Ukrainan tukemiseen.
– Se, miten tämä [laina] on rakennettu on, että EU antaa rahat lainana Ukrainalle, mutta kun tämä laina maksetaan takaisin, käytetään siihen jäädytettyjä venäläisiä varoja, Nielsen selittää.
Hän huomauttaa, että Ukrainan sodasta on tullut pitkälti kulutussota. Kulutussodan taas voittaa se osapuoli, joka pystyy jatkamaan taistelua kauimmin. Kyse on talouskamppailusta, ja tällä hetkellä Venäjän talous yskii.
Kremlissä luotettiinkin pitkään siihen, että Ukrainan voimavarat ehtyisivät pian. Toive ei kuitenkaan ole toteutumassa.
– Tämän eurooppalaisen rahoituksen ansiosta venäläiset ovat yhtäkkiä täysin erilaisessa tilanteessa, jossa […] heidän ei ole selvittävä ehkä vain kuutta kuukautta, vaan heidän on selvittävä useita vuosia, koska Ukrainan sotatalous on turvattu, Nielsen tiivistää.
Kreml joutuukin tekemään rahoituksen myötä vaikeita päätöksiä sen suhteen, joustaako se vaatimistaan äärimmäisistä rauhanehdoista. Samasta syystä Venäjän propagandassa kaikuvat nyt syytökset siitä, että Eurooppa pitkittää sotaa.
Nopeaa muutosta Venäjän linjaan tuskin on odotettavissa, koska Vladimir Putin uskoo edelleen voivansa voittaa sodan.
– Mutta hän on silminnähden ärsyyntynyt siitä, että eurooppalaiset jatkavat Ukrainan tukemista tavalla, joka tekee voitosta todella vaikeaa, Nielsen toteaa.
