Venäjän ja Ukrainan välinen sota ei alkanut vuonna 2022, vaan jo vuonna 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin ja Donbasin, muistuttaa Harvardin yliopiston historian professori Serhii Plohi.
– Vuoden 2022 täysimittaisessa hyökkäyksessään Venäjä luuli hyökkäävänsä samaan maahan kuin vuonna 2014, mutta saikin vastaansa muuttuneen kansakunnan. Kahdeksassa vuodessa Ukrainan kansalaisyhteiskunta ja valtio olivat löytäneet kumppanuussuhteensa, ja maalle oli muodostunut vahva poliittinen identiteetti, joka ylitti kulttuuriset, uskonnolliset ja etniset rajat, hän sanoo maineikkaan brittiläisen Chatham House -ajatushautomon julkaisemassa haastattelussa.
Hyökkäyssodan leimallinen piirre on ollut hänen mukaansa se, että hyvin merkittävä osa sen ukrainalaisista uhreista on ollut etniseltä taustaltaan venäläisiä.
– Päätös pommittaa rajusti Ukrainan toiseksi suurinta kaupunkia Harkovaa, jonka asukkaista ilmeisesti 90 prosenttia on venäjänkielisiä, ja raunioittaa Mariupol, jossa etnisten venäläisten osuus oli 40 prosenttia, tuli aivan huipulta. Putin uskoo, että ne, jotka tekevät vastarintaa, eivät ole oikeita venäläisiä, joten heidät on tuhottava, hän toteaa.
Vladimir Putinin kuvitelmat siitä, että Ukraina voisi palautua jonkinlaiseksi ”pikku-Venäjäksi”, ovat Plohin mukaan viimeistään hyökkäyssodan myötä peruuttamattomasti tuhoon tuomittuja.
– Minkä tahansa uuden suhteen olisi perustuttava siihen, että Venäjä tunnustaa ukrainalaiset tasa-arvoisiksi ja erillisiksi. Lisäksi venäläisten on löydettävä uudet juuret historialliselle identiteetilleen, hän sanoo.
Koska Ukrainalla ja Venäjällä on läheiset maantieteelliset, kulttuuriset ja historialliset yhteydet, niiden on hänen mukaansa kyettävä keskustelemaan keskenään. Sen on kuitenkin tapahduttava eri pohjalta kuin aikaisemmin, ja se vie aikaa.
Läntisen puolustusliiton Naton olisi Plohin mielestä syytä hyväksyä Ukraina jäsenekseen niin pian kuin se suinkin on mahdollista.
– Vasta-argumenttina esitetään, että meidän ei pitäisi ärsyttää Venäjää. Mutta jos Nato todella olisi Venäjälle niin suuri huolenaihe, Suomen liittyessä sen jäseneksi Putin olisi vetänyt kaikki sotilaansa Ukrainasta ja siirtänyt heidät Suomen rajalle. Hän ei ole siirtänyt ensimmäistäkään. Hän tietää, että Nato ei ole aikeissa hyökätä, Plohi toteaa.
