”Enemmistö venäläisistä ei halua katsoa peiliin”

Venäjän johdon mieleen ei ollut, että voitonpäivänä kannettiin Ukrainassa kaatuneiden venäläissotilaiden kuvia.
"Kuolematon rykmentti" Moskovan Punaisella torilla 9. toukokuuta 2022. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / NATALIA KOLESNIKOVA
"Kuolematon rykmentti" Moskovan Punaisella torilla 9. toukokuuta 2022. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / NATALIA KOLESNIKOVA

Täysimittaisen Ukrainan-vastaisen sodan toisena vuonna Venäjä on päättänyt perua maan hallinnolle pyhimmän juhlapäivän eli 9. toukokuuta järjestettävän Voitonpäivän juhlallisuudet kaikkialla muualla kuin Pietarissa ja Moskovassa.

Samalla on kielletty myös ns. ”kuolemattomien rykmentin” kulkueet, joissa osallistujat ovat kantaneet toisessa maailmansodassa taistelleiden puna-armeijalaisten valokuvia. Kyse on merkittävästä päätöksestä, koska kulkue on samalla ollut keskeinen tuenosoitus Venäjän hallinnolle ja itse diktaattori Vladimir Putin on osallistunut kulkueeseen.

Hallinto on perustellut voitonpäivän juhlallisuuksien merkittävää supistamista turvallisuussyillä. Venäjä-asiantuntija Konstantin von Eggert pitää virallista selitystä ”luonnollisena” mutta epäuskottavana. Olisi absurdia, että hyökkäyksen uhriksi joutunut Ukraina ”järjestäisi terrori-iskun jonkin venäläiskaupungin rauhallisia asukkaita vastaan”.

– Se ei toisi Ukrainalle mitään hyötyä. Sen takia päätös perustuu puhtaasti Venäjän sisäpolitiikkaan ja siihen, että Kreml haluaa sulkea pois kaikki epätoivotut mielenilmaukset, sanoo Eggert virolaiselle tiedejulkaisulle Fortelle.

Viime vuonna kuolemattoman rykmentin kulkueessa kannettiin Ukrainassa kaatuneiden venäläissotilaiden kuvia. Eggertin mukaan ”Kreml ei pitänyt siitä lainkaan”, vaikka kyse oli edelleen tuenosoituksesta hallinnolle.

– He [hallinto] pelkäävät Ukrainan sotaa vastustavien protestia, mutta myös niiden, jotka katsovat, ettei Putin sodi tarpeeksi ankarasti. – Nyt tappioita on kärsitty vielä enemmän [kuin viime keväänä] ja tilanne pahempi, joten Kreml haluaa välttää joukkotapahtumia, joita se ei täysin hallitse.

”Enemmistö venäläisistä ei halua kuulla sodasta mitään”
Poimintoja videosisällöistämme

Eggert arvioi, että Venäjän ääriradikaalinen ja kiihkoisänmaallinen kansanosa ei ole enemmistössä Venäjällä. Sen sijaan enemmistön hallitseva suhtautuminen on, että ”kaiken teeskennellään olevan kunnossa ja yritetään olla kuulematta ja tietämättä mitään koko sodasta”.

– Sotaa halutaan paeta niin kauas kuin mahdollista. Toisaalta suuri osa ihmisistä ymmärtää, että Ukrainassa menee jotakin pieleen. Enemmistö ei halua katsoa peiliin ja tunnustaa edes itselleen niitä rikoksia, joita Venäjän armeija ja wagnerlaiset tällä hetkellä Ukrainassa tekevät.

”Hitleriläisistä saksalaisfašisteista“ vuonna 1945 saavutetun voiton juhlinta alkoi Leonid Brežnevin pysähtyneisyyden aikana. Putin elvytti Voitonpäivä-perinteet 20 vuotta sitten tehden ”voitosta“ keskeisen osan hallintonsa ideologiaa. Eggert sanoo, että “toki Kreml antaa päätöksellään huonon viestin“ yhteiskunnnalle.

– [S]illä tunnustetaan joko sodallisen vaaran ja joukkotapahtumien järjestämisen turvattomuus tai sitten se, että Kreml pelkää kansaa. Mitään ei voi kuitenkaan tehdä ja Kremlissä ollaan totuttu varautua kaikkein pahimpaan. – Tietty osa Venäjän yhteiskunnasta ymmärtää, mistä todella on kyse, ja toiset taas sanovat, että kaikki on vain heitä uhkaavan Ukrainan syytä.

 

 

Venäläismedioissa ollaan huolissaan maan taloudesta ja yrityksistä.
Jarno Limnellin mukaan kyse on ennen kaikkea pelotteesta, suurvaltapolitiikan viestistä ja toiminnan legitimoinnista.
Leningradin alueen kuvernööri myönsi öljyturmat mutta ilmoitti ettei niistä saa puhua julkisesti.
Mainos