Emeritusprofessori, entisen Neuvostoliiton ja kommunistisen Itä-Euroopan asiantuntija Tauno Tiusanen kommentoi Uuden Suomen blogissa propagandasotaa ja sanoo, että suomettuneessa Suomessa kaikki kommunistista systeemiä koskevat kirjoitukset luettiin punaisten, tai ainakin vaaleanpunaisten silmälasien läpi.
‒ Systeemiin realistisesti suhtautuviin kirjoituksiin suhtauduttiin kriittisesti tai erittäin kriittisesti. On käsittämätöntä, miten ylivoimaisesti itä voitti propagandasodan. En ihmettele, että Venäjän nykyinen totalitaristinen hallinto käyttää edelleen samoja, hyväksi todettuja vaikuttamiskeinoja, Tiusanen kirjoittaa.
Suomettuminen siis Tiusasen mukaan johti siihen, että realistisen tiedon jakaminen itäblokin talouskehityksestä sai aina aikaan negatiivia reaktioita. Korkealla tasolla tietoa ei haluttu ottaa vastaan. Alpo Rusi viittaa Tiusasen mukaan tähän kirjassaan Etupiirin ote (Gummerus, 2014):
”Jaakko Blomberg on kiinnittänyt huomiota siihen, miten lännessä epäonnistuttiin neuvostotalouden arvioimisessa. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska jopa Suomessa oli asian suhteen kiistatonta asiantuntemusta. Hallituksen piirissä oli kuitenkin kriittisen informaation vastaanottokyvyssä puutteita.”
‒ Jaakko Blomberg oli kylmän sodan kaudella alivaltiosihteeri, siis virkamiehistön eliittiin kuuluva henkilö. Hän oli vasemmistolainen, joka ilmeisesti suodatti vastaanottamaansa tietoa ideologiansa läpi. On täysin käsittämätöntä, että Blomberg omassa kirjassaan niputtaa kaikki lännen idäntutkijat samaan nollakerhoon. Tästä voi vetää ainoastaan yhden johtopäätöksen: Blomberg ei koskaan tutustunut aiheeseen, Tiusanen sanoo.
Hän sanoo itse hankkineensa tietonsa vierailemalla itäblokin maissa, tutustumalla paikallisiin ihmisiin, tutustumalla itäblokin emigrantteihin ja hankkimalla tietoa heidän kauttaan, sekä etenkin lukemalla kommunistimaista peräisin olevia julkaisuja ja tilastoja.
‒ Osa oli propagandaa, osa käyttökelpoista. Realistisen taloustiedon saaminen itäblokin maista oli melko helppoa. Kaikille paikan päällä käyneille oli ilmiselvää, että kansa elää köyhyydessä. Jos kansa on köyhää, ei taloudella noin yleensä mene hyvin, Tiusanen sanoo.
