Venäjän talous on pysynyt sotavuosina kasassa paremmin kuin monissa arvioissa vielä pari vuotta sitten laskettiin. Nyt tilanne näyttää kuitenkin asiantuntijoiden ja Moskovan sisäpiiriläisten mukaan kriisiytyvän.
Washington Postin toimittaja ja hyvistä venäläislähteistään tunnettu tietokirjailija Catherine Belton kertoo tästä löytyvässä artikkelissaan, että Kremlin kassa alkaa olla tyhjä ja uudet öljysektoriin osuvat pakotteet saattavat laukaista jopa pankkikriisin ensi vuoden aikana.
– Pankkikriisi on mahdollinen…maksukyvyttömyyskriisi on mahdollinen. En halua edes ajatella sodan jatkamista tai eskalaatiota, asian arkaluontoisuuden vuoksi nimettömänä pysyttelevä venäläinen virkamieslähde sanoo.
Venäjän tämän vuoden budjetti perustuu venäläisöljyn 69 dollarin barrelihintaan. Kauppaa käydään kuitenkin lähes kolmannes pienemmällä hinnalla.
– Öljyteollisuuden alkutuotanto on liukumassa kriisiin ja uusimmat pakotteet vain kiihdyttävät tätä, entinen huippupankkiiri ja nykyinen Harvardin yliopiston Venäjän ja Euraasian asiantuntija Craig Kennedy sanoo.
Yhdysvallat asetti syksyllä uusia pakotteita Venäjän suurimmille öljy-yhtiöille Rosneftille ja Lukoilille.
Venäjän valtion budjetille elintärkeät öljytulot ovat pudonneet joulukuun loppuun mennessä arviolta 49 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Samalla sotilasmenot on kasvatettu uuteen ennätykseen.
Craig Kennedyn mukaan Lukoilin ja Rosneftin pakotteet ovat kova isku Kremlin kassavirralle.
– Tavallisten venäläisten verojen nostamista voi jatkaa tai sitten lainata vielä enemmän kasvavien alijäämien kattamiseksi. Mutta tässä kohtaa on pakko kysyä itseltään, tekeekö tämä neuvotteluasemani vahvaksi vai heikoksi.
– Tämä saa Venäjän ehdottomasti näyttämään heikommalta.
Saksan parlamenttia ja hallitusta neuvovan kansainvälisten asioiden ja turvallisuuden instituutti SWP:n ekonomisti Janis Kluge on samoilla linjoilla. Hän muistuttaa Venäjän talouden nauttineen pitkään korkeista raaka-ainehinnoista maailmanmarkkinoilla. Nyt positiiviset tekijät ovat tiessään. Kluge kuvailee Venäjän talouden olevan tähän mennessä huonoimmissa kantimissa koko sodan aikana.
Venäjältä paennut Venäjän keskuspankin entinen neuvonantaja Aleksandra Prokopenko on verrannut Venäjän taloutta tyhjäkäynnillä olevaan autoon, jonka moottori ylikuumenee.
– Auto ei liiku eteenpäin eikä taaksepäin, mutta mitä pidempään se on paikoillaan, sitä enemmän vahinkoa konepellin alla tapahtuu, hän totesi taannoin Bellin haastattelussa.
Venäjän pankkisektorin keskeinen ongelma on kolmen ensimmäisen sotavuoden aikana valtavasti laajentunut yritysten lainoittaminen ja korkojen nousu.
WaPon mukaan Venäjän keskuspankin viralliset tiedot kertovat, että yrityslainoista vain noin viisi prosenttia kuuluu ongelmaluokkaan. Todelliset luvut ovat kuitenkin korkeammat. Sotateollisuutta on lainoitettu huomattavasti muita löysemmin ehdoin ja alan lainat kattavat noin neljänneksen yrityksille Venäjällä myönnetyistä lainarahoista.
– Kyse on isosta mustasta möykystä huonosti säänneltyä ja epäselvää velkaa ja se möllöttää keskellä pankkisektoria, Craig Kennedy toteaa.
Kyse ei ole länsimaisesta toiveajattelusta.
Venäläiset pankkiirit ovat varoitelleet julkisesti pankkijärjestelmän sisällä piilevistä huonoista lainoista ja jopa Kremliin kytkeytyvä talouteen keskittyvä ajatushautomo CAMAC arvioi aiemmin tässä kuussa, että Venäjää voi kohdata pankkikriisi ensi vuoden lokakuuhun mennessä, jos ongelmalainojen määrä kasvaa ja tallettajat alkavat vetää varojaan pois pankeista.
Kulutus vähenee, energia-ala yskii
WaPon jutussa kiinnitetään huomiota myös Venäjän talouden lypsylehmien ahdinkoon. Moskova on pystynyt tähän mennessä rahoittamaan sotaa verottamalla energiajättejä. Tässä kuussa diktaattori Vladimir Putin joutui kuitenkin antamaan verohelpotuksia pulassa oleville Gazpromille ja Rosneftille.
Valtavasti rahaa Kremlille takonut Gazprom teki viime vuonna virallisesti liki 13 miljardin dollarin tappiot. Pääsyynä on joutuminen ulos Euroopan kaasumarkkinoilta. Yritys on polttanut sodan aikana kassaansa. Vielä alkuvuodesta 2022 Gazpromilla oli noin 27 miljardin dollarin käteisvarat. Nyt jäljellä uskotaan olevan enää noin 6-8 miljardia dollaria. Velkaa Gazprom on ottanut sodan aikana lisää yli 20 miljardia dollaria.
Rosneft on pysynyt yhä voitollisena. Yrityksen tuloskehitys on kuitenkin ollut heikkoa öljyn hinnan putoamisen ja pakotteiden takia. Öljyjätin liikevoitto oli laskenut tämän vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä noin 70 prosenttia viime vuodesta.
Talouden ongelmat näkyvät yhä enemmän myös tavallisten venäläisten arjessa. Valitus elinkustannuksista oli päästetty läpi Vladimir Putinin Suora linja -keskustelutilaisuuden yleisökysymyksiinkin.
Venäjän valtion pankki Sperbankin tuoreen raportin mukaan venäläiset käyttävät merkittävästi viime vuotta vähemmän rahaa esimerkiksi vaatteisiin ja kodin tarvikkeisiin.
Korkeat korot ja huono tuloskehitys ovat ajaneet monia yrityksiä kriisin partaalle. Lomautuksia ja irtisanomisia on ollut paljon ja ympäri Venäjää on tihkunut uutisia maksattomista palkoista. Verkkouutiset on kertonut ilmiöstä aiemmin tässä jutussa.
Moskovan eliitissä ei kaikesta huolimatta uskota talouden ongelmien vievän Venäjää sisäiseen kuohuntaan tai vaikuttavan Vladimir Putinin laskelmiin sodan suhteen.
– Talousvaikeuksien paheneminen ei tule johtamaan yhteiskunnallisiin tai poliittisiin ongelmiin. Ensi vuodesta tulee kuitenkin sotilasoperaation ensimmäinen vaikea vuosi, Venäjän korkeita diplomaatteja lähellä oleva nimettömänä pysyttelevä akateemikko arvioi.
