Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo ukrainalaisen uutistoimiston RBC:n haastattelussa pitävänsä tärkeänä, että tuki Ukrainalle jatkuu ja kasvaa.
Ukrainassa Vilnan heinäkuisen Nato-huippukokouksen tuloksiin on suhtauduttu pessimistisesti, mutta Valtonen on varsin tyytyväinen lopputulemaan. Hänen mukaansa Ukrainan tulevaan jäsenyyteen ja askelten ottamiseen sitä kohti on Natossa sitouduttu vahvasti, kuten myös maan tukemiseen edelleen.
Kysymykseen siitä, odottaako länsi Ukrainalta suurempaa kiitollisuutta, mihin Iso-Britannian puolustusministeri Ben Wallace viittasi Vilnassa, Valtosella on yksinkertainen vastaus:
– Ukrainan auttaminen ei ole hyväntekeväisyyttä.
– Ukraina ei taistele vain oman vapautensa ja alueellisen koskemattomuutensa puolesta, vaan koko maailman vapauden puolesta, Valtonen sanoo.
Uutistoimisto kuvailee, että toisin kuin moni eurooppalainen poliitikko, Valtonen ottaa selkeän kannan Venäjään sekä huoliin sodan eskaloitumisesta.
– Mielestäni lännessä tulee ymmärtää, ja kasvavassa määrin se ymmärretäänkin, että mahdollinen eskalaatio on Venäjän päätös. Mikään mitä me teemme, ei aiheuta eskalaatiota, eikä varsinkaan oikeuta sitä.
– Suomen näkökulmasta Venäjä on täysin itse vastuussa toimistaan, kun se syyllistyy kammottaviin tekoihin ja julmuuksiin, eikä noudata kansainvälistä lakia. Joten meidän lännessä ei pidä siitä ottaa vastuuta. Olemme tietenkin vastuussa omista tekemisistämme, mutta Venäjän toimia viime kuukausina ja vuosina ei oikeuta mikään, Valtonen sanoo.
Hän toteaa, että Venäjää on yritetty saada kaikenlaiseen yhteistyöhön erityisesti viimeiset 20 vuotta, mutta laihoin tuloksin, mistä Krimin valtaus ja sen jälkeen laajamittainen hyökkäys Ukrainaan ovat osoitus.
Ukrainassa vallitsee yhteisymmärrys siitä, etteivät kompromissit ole mahdollisia Venäjän aloittamassa sodassa. Kansainvälisesti on kuitenkin tehty useita ehdotuksia rauhan saavuttamiseksi, joissa tähtäimessä on jonkinlainen kompromissiratkaisu.
– Ei ole meidän tehtävämme asettaa ehtoja Ukrainalle. Ukraina ansaitsee oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan, ja vain Ukraina voi tehdä päätöksen mahdollisista neuvotteluista, niiden ehdoista sekä neuvotteluiden lopputuloksesta, Valtonen kommentoi.
Valtonen toteaa haastattelussa, että Venäjän potentiaalinen uhka on tiedostettu Suomessa vuosikymmenet johtuen historiasta ja pitkästä yhteisestä rajasta, minkä vuoksi Suomi on aina myös huolehtinut omasta puolustuksestaan. Nato-jäsenyyden kannalle Suomessa käännyttiin Valtosen mukaan käytännössä ”sinä yönä kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan”.
Ulkoministeri sanoo uskovansa, että kokemukset talvisodasta ovat saaneet suomalaiset samaistumaan Ukrainaan tilanteeseen.
– Tämä voi näkyä myös siinä, että suomalaisten tuki Ukrainalle on järkähtämätöntä, Valtonen toteaa.
@elinavaltonen in an interview with @Milan_Lelich for @NewsUkraineRBC discussed Ukraine's potential accession to NATO, Western concerns about 'escalation', aid to Ukraine and Finland's historical memory regarding resistance to Russian-Soviet aggressionhttps://t.co/hYK1nFJdTy pic.twitter.com/koZd3ZkGV2
— RBC-Ukraine (@NewsUkraineRBC) August 1, 2023