Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomessa on alkanut ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusi aikakausi.
Suurlähettiläskokouksessa Helsingissä puhunut Valtonen sanoi, että Suomi ei ole ollut puolueeton maa enää pitkään aikaan, mutta Nato-jäsenyyden myötä Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa.
– Nato-jäsenyys vahvistaa paitsi omaa turvallisuuttamme, myös Pohjois-Euroopan vakautta ja eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa koko liittokuntaa. Jäsenyys tuo meidät entistä tiiviimmin osaksi transatlanttista turvallisuusyhteisöä. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on varauksettomasti länsimaa, Valtonen sanoi puheessaan.
– Jäsenmaana varaudumme tukemaan muita Nato-maita velvollisuuksiemme mukaisesti. Olemme valmiit sekä vastaanottamaan että antamaan apua. Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton kaikkeen toimintaan, hän jatkoi.
Suomi tekee Valtosen mukaan kaikkensa sen eteen, että Ruotsista tulee Naton jäsen mahdollisimman pian. Suomi tukee hänen mukaansa myös Naton avoimien ovien politiikkaa ja edistää yhdessä liittolaisten kanssa Ukrainan pyrkimystä kohti Naton ja EU:n jäsenyyttä.
Ulkoministeri sanoi, että Suomi haluaa saada Euroopan maat investoimaan lisää omaan puolustukseensa.
– Euroopan on otettava vahvempi vastuu omasta turvallisuudestaan – yhdessä amerikkalaisten liittolaistemme kanssa.
Tässä Suomi haluaa ulkoministerin mukaan johtaa omalla esimerkillään.
– Petteri Orpon (kok.) hallitus on sitoutunut pitämään Suomen puolustusmenot Naton tavoitteen mukaisella vähintään kahden prosentin tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen tämän hallituskauden aikana. Minusta on erittäin tärkeää, että kahden prosentin tasosta pidetään kiinni myös seuraavilla hallituskausilla.
Ulkoministeri käsitteli puheessaan myös Suomen suhdetta Venäjään.
– Venäjä on toimillaan romuttanut aikaisemman kahdenvälisen suhteemme, eikä sitä poliittisella tasolla enää ole. Totta kai on tärkeää säilyttää yhteys diplomatiassa ja operatiivisella tasolla kuten rajaturvallisuudessa, Valtonen sanoi.
– Suomen tavoitteena on saada Venäjä lopettamaan sota Ukrainassa, torjua yhdessä kumppaneiden kanssa sen epävakautta lisäävät pyrkimykset ja toisaalta varautua erilaisiin kehityskulkuihin. Wagnerin juhannuskapina osoitti, että meidän tulee varautua myös yllättäviin ja äkillisiin muutoksiin. Siihenkin on varauduttava, että sota jatkuu vielä pitkään, hän jatkoi.
Venäjä on ulkoministerin mukaan saatava vastuuseen hyökkäyssodasta, sen yhteydessä tehdyistä kansainvälisen oikeuden vastaisista rikoksista ja korvausvelvolliseksi sodan vahingoista.
– On haettava kansainvälinen oikeudellisesti pätevä ratkaisu venäläisten varojen takavarikoimiseksi, jotta vähintään niiden tuotot voidaan käyttää Ukrainan hyväksi, Valtonen sanoi.
– Jotkut ajattelevat, ettei lännen tulisi provosoida Venäjää. Olen samaa mieltä. Se ei koskaan ole ollut Suomen linja. Se ei kuitenkaan tarkoita alistumista Venäjän kertomaan tarinaan. Vastuu on jakamaton eikä siitä pääse vaihtoehtoisilla totuuksilla irti. Suomi toimii muiden länsimaiden tavoin kansainvälisen oikeuden puitteissa eikä silloin voi aiheuttaa eskalaatiota tai myöskään oikeuttaa sitä. Me emme ole tehneet mitään, mikä oikeuttaisi Venäjän raakalaismaiset toimet. Venäjä itse on niistä vastuussa, hän jatkoi.
Venäjän vetäytyminen Mustanmeren viljasopimuksesta on Valtosen mukaan yksi ”surullinen esimerkki” raakalaismaisista toimista.
– Tuhoamalla Ukrainan viljavarastoja, kiistämällä merikuljetuksia ja tietoisesti nostamalla hintoja on Venäjä valjastanut ruoan aseeksi muuta maailmaa vastaan. Venäjä häiritsee maailmankauppaa ja aiheuttaa epätoivoa erityisesti siellä missä moni ihminen näkee nälkää, hän sanoi.
Ulkoministerin mukaan Suomi on valmis selvittämään YK:n ja samanmielisten maiden kanssa keinoja viljakuljetusten turvaamiseksi maa- ja meriteitse.
– EU:n solidaarisuusväylien toimintaa on syvennettävä ja Naton läsnäoloa Mustallamerellä lisättävä. On myös luotava keinoja, joilla estetään Venäjän taloudellinen hyötyminen itse aiheuttamastaan sekasorrosta. Myös pakotteita on vahvistettava ja niiden toimeenpanoa tiivistettävä. Hintakatto venäläiselle raakaöljylle on ollut tehokas vastakeino, ja rupla on nyt heikoimmillaan sitten sodan alkamisen. Se heikentää tavan venäläisten ostovoimaa ja kurjistaa arkea, mikä osaltaan osoittaa myös venäläisille sodan mielettömyyden.
Elina Valtonen sanoi, että Suomi jatkaa Ukrainan tukemista.
– Urhea Ukraina käy tänäkin aamuna puolustukseen Venäjän silmitöntä väkivaltaa vastaan ja taistelee vapaan kansalaisyhteiskunnan puolesta. Se kamppailee elämän, elämännälän ja eurooppalaisen elämäntavan puolesta. Meidän puolestamme. Suomen tuki Ukrainalle on vankkumaton.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on alkanut uusi aikakausi. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa, sanoo ulkoministeri @elinavaltonen #SLSK2023 #turpo pic.twitter.com/XIRlwb3FBn
— MFA Finland 🇫🇮 (@Ulkoministerio) August 21, 2023
