Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Euroopan Unionilla ja Natolla on nyt uusia jäsenmaita suorastaan jonossa, mikä on hyvä asia ja kertoo siitä, että yhä useammassa maassa liikutaan kohti eurooppalaisia arvoja.
– EU voi vahvistua uusilla jäsenmailla, mutta vain niin, että ne täyttävät kriteerit. Kandidaattimaissa tulee tehdä uudistuksia, jotka tekevät niistä jäsenmaakelpoisen, kommentoi Valtonen, joka arvioi esimerkiksi Ukrainan EU-prosessin kestävän vielä useamman vuoden.
– Ukraina on ollut demokratia vasta kymmenen vuotta, mikä on kuitenkin lyhyt aika, ulkoministeri totesi.
Uudistuksia esimerkiksi korruption kitkemiseksi ei kuitenkaan tehdä siksi, että jonain päivänä maa pääsisi EU:hun, vaan ihmisten oikeuksien ja vapauden vuoksi. Kriteeristöä on tärkeä noudattaa myös unionin uskottavuuden ja toimivuuden kannalta.
– Me emme tarvitse maata, joka kääntyy pois vapauden tieltä.
Kansanedustaja Susanne Päivärinnan (kok.) eurovaalitilaisuudessa puhuneen Valtosen mukaan on tärkeää luoda kehitys, jossa EU on vahvempi kuin koskaan. Se vahvistaa osaltaan myös Natoa, vaikka EU:n tarkoitus ja pyrkimys ei ole mennä puolustusliiton tontille.
– Monessa asiassa EU voi tehdä työtä, mikä ei kuulu Natolle, mutta vahvistaa sitä, kuten esimerkiksi hybridiuhkien torjumisessa. Samalla tavoin itärajan tilanteemme ei ole Naton murhe, vaan tällainen ihmisten instrumentointi on erityisesti EU:n ja yhteisen lainsäädännön kysymys ja lain tulkinnalla siihen voidaan vaikuttaa, Valtonen avasi tilannetta.
Sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta puolestaan on tärkeä tukea toimivaa infraa ja eri maiden yhteensopivaa kalustoa. Yhtenä edistysaskeleena Valtonen mainitsi pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla tehdyn aloitteen, jonka mukaan Euroopan investointipankki EIP pystyy tulevaisuudessa rahoittamaan myös puolustusteollisuuden hankkeita, kun aiemmin on tulkittu, että ne eivät ole kestävän kehityksen mukaisia.
– Jos ei ole uskottavaa pelotetta, ei voida puhua uskottavasta kestävästä kehityksestäkään, Valtonen totesi.
Hänen mukaansa Euroopan strateginen kilpailukyky on se, jolla geopoliittista turvallisuutta pystytään pitämään yllä. Haitallisista riippuvuussuhteista on hankkiuduttava eroon – työ Venäjän suhteen on kesken ja sitä pitää tehostaa, koska edelleen tavara EU:sta löytää tiensä Venäjälle Keski-Aasian kautta, Valtonen lisäsi.
– Sama koskee Kiinaa. Kiinasta ei pyritä eroon, eikä se olisi mahdollistakaan, mutta pyritään hajauttamaan toimitus- ja arvoketjuja.
Valtonen painotti, että etenkään yhteiskunnalle kriittisissä toiminnoissa Eurooppa ei saa olla riippuvainen autokraattisesta Kiinasta.
Tavoitteena pitäisi olla markkinaehtoisesti kilpailukykyinen unioni.
– Meidän ei pidä satsata protektionismiin, vaan siihen, mikä on tuonut kaiken vaurauden eli vapaaseen kauppaan, myös Yhdysvaltojen kanssa. Liittokunnan sisällä ei pidä asettaa suojamuureja kummallakaan puolella, tämä on keskeinen vaikuttamispolku, jota Suomi edistää, Valtonen kertoi.
– Mitä pidemmälle katsotaan, sitä vaikeampi on erottaa vaurasta taloutta turvallisuudesta, Valtonen jatkoi ja totesi, että puolustusmenot rahoitetaan verotuloista, joiden kerääminen edellyttää kunnossa olevaa kansantaloutta.
Puolustuksen vuosi myös esimerkiksi teknologiassa on pysyttävä kilpailukykyisenä.
– EU:n pitää olla hyvä ympäristö kaikenkokoisille yrityksille. Ei säännellä itseämme ulos kansainvälisestä kaupasta, ja sallitaan myös luova tuho, joka on osa markkinataloutta. Kuluttajilla on oltava mahdollisuus valita monesta vaihtoehdosta.
Toisaalta sääntelyäkään ei voi kaikesta syyttää. Valtonen huomautti puheenvuorossaan, että Yhdysvalloista on tullut ”somealustojen ja ubereiden” kaltaisia jättejä Eurooppaan haastavasta sääntely-ympäristöstä huolimatta, mutta meiltä ei ole vastaavia noussut Yhdysvaltoihin.
EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden tehostaminen on ulkoministerin mukaan toistaiseksi lapsenkengissä.
– Innovaatioita ei voi tukea vain valtion pussista, vaan yksityisellä pääomamarkkinalla, ja tässä olemme jääneet jälkeen, kun vaurauskehityksemme on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta.
Valtosen mukaan EU:n ei pidä verottaa itseään hengiltä vaan luoda olosuhteet, joissa kannattaa yrittää ja ottaa riskejä.
– Sanon tässä nyt epäsuositun mielipiteen, että tiettyyn rajaan asti pääomien pitääkin kasautua, jotta ne voivat suuntautua uusiin yrityksiin. Muuten se menee niin, että muualta omistetaan meikäläisiä yhtiöitä, eikä toisin päin, hän totesi.