Euroopan on haettava radikaaleja ratkaisuja uusiin taloudellisiin haasteisiin, julisti EU:lle kilpailukykyraporttia laativa Italian ex-pääministeri Mario Draghi perjantaina. Euroopan keskuspankin pääjohtajana vuosina 2011-2019 ja Italian pääministerinä 2021-2022 toiminut Draghi vastaanotti Espanjassa Kaarle V-palkinnon palveluksistaan Euroopalle. Palkinnon aikaisempia saajia ovat muun muassa Saksan edesmennyt liittokansleri Helmut Kohl ja Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatshov.
Draghin puheesta ovat uutisoineet muun muassa Financial Times ja Politico.
Puheessaan Draghi luetteli lukuisia Eurooppaa koettelevia haasteita ja murroksia, muun muassa ikääntyneen väestön, teknologisen muutoksen ja vihreän siirtymän. Venäjän kaasuhanat ovat sulkeutuneet ja avoin maailmankauppa taantuu, ex-keskuspankkiiri totesi.
– Jos haluamme selviytyä näistä haasteista, on meidän kasvettava nopeammin ja paremmin. Ja paras keino saavuttaa nopeampi talouskasvu on lisätä tuottavuuttamme, Draghi linjasi palkinnonjakotilaisuudessa.
Eurooppa on 2000-luvulla jäänyt jälkeen Yhdysvalloista, ja taustalla on Draghin mukaan etenkin digi- ja teknologiasektorin heikko tuottavuuskehitys. Vastaukseksi ongelmaan Draghi tarjosi muun muassa energian hintojen alentamista, suurempia panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin sekä digitalisaatiota rajoittavien rajaesteiden poistamista.
Euroopan mallimaaksi Draghi nosti puheessaan Ruotsin, joka hänen mukaansa on taitavasti houkutellut osaajia EU:n ulkopuolelta sekä uudelleenkouluttanut työvoimansa digiaikaan.
– Ruotsin esimerkki on hyvin mielenkiintoinen. Ruotsin teknologiasektori on yli kaksi kertaa EU:n keskiarvoa tuottavampi. Ruotsin kokonaistalouden tilanne on suunnilleen sama – kaksi kertaa tuottavampi kuin EU keskimäärin. Tämä osoittaa, että vahva sosiaalinen malli ja teknologinen kehitys eivät ole pelkästään yhteensopivia, vaan myös toisiaan vahvistavia, kun keskiössä on uudelleenkoulutus ja osaaminen.
Laajassa puheessaan Draghi kehotti Eurooppaa uskaltamaan puolustamaan omaa talouttaan ja teollisuuttaan.
– Emme Euroopassa halua ryhtyä protektionisteiksi, mutta emme voi jäädä passiivisiksi jos muiden toimet uhkaavat hyvinvointiamme.
Euroopan on varauduttava tariffien ja subventioiden laajempaan käyttöön, Draghi sanoi.
