Ekonomistit ovat pettyneitä tuoreimpiin tilastoihin Suomen työllisyystilanteesta. Tilastokeskus kertoi tiistaina, että työllisyysaste on laskenut ja työttömiä on nyt 40 000 enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.
Tilastokeskuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2025 heinäkuussa 43 000 vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. 15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 heinäkuussa 40 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 75,8 prosenttia. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 9,6 prosenttia. Heinäkuussa 2025 työllisiä oli yhteensä 2 637 000 (2,6 miljoonaa) ja työttömiä 269 000. Työllisiä miehiä oli 35 000 vähemmän ja työllisiä naisia 7 000 vähemmän kuin vuoden 2024 heinäkuussa.
– Kylläpä tuli heinäkuulta heikot työllisyysluvut. Kaksi kuukautta sitten näytti valoisammalta. Kuvittelin, että työttömien määrä oli kesäkuussa liian korkea ollakseen ihan oikein, mutta heinäkuu oli sitten ihan yhtä huono. Pettymyksen pettymys, ammattiliitto Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi viestipalvelu X:ssä.
Samoilla linjoilla on Aktia-pankin pääekonomisti Lasse Corin.
– Niin siinä sitten kävi, että kesäkuun huomattava kasvu avoimissa työpaikoissa olikin tilastoharha, koska nyt kesäkuun luku korjattiin alas 41 000:sta 26 000:een. Heinäkuussa avoimien työpaikkojen määrä ei enää kasvanut kesäkuusta, kuten yleensä käy joka vuosi, Corin kirjoittaa.
Suomen ekonomien pääekonomistin Elias Erämajan mukaan työttömyystilanne näyttää tilastojen valossa edelleen hyvin synkältä ja heinäkuussa tilanne oli jopa odotettua heikompi.
– Epätoivoon ei kuitenkaan kannata vajota, sillä talouden käänne näkyy työllisyysluvuissa aina viiveellä ja taloudessa käänne on jo tapahtunut. Tosiasia kuitenkin on, että kun näitä lukuja katsoo etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta, ei tilanteesta voi mitenkään riemuita, Elias Erämaja sanoo tiedotteessa.
Opiskelijoiden kesätyöttömyys synkentää lukuja
Heikkoa kehitystä kommentoi myös Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
– Viime aikoina on saatu varovaisen myönteisiä uutisia teollisuuden vientinäkymisestä ja kotimaisen kulutuskysynnän elpymisestä, mutta isossa kuvassa talouden kasvu ei ole vielä käynnistynyt, eikä työllisyyden nousua ole siten toistaiseksi näköpiirissä. Täytyy olla kohtalainen optimisti, jos ennustaa merkittävämpää työllisyystilanteen paranemista vielä kuluvalle vuodelle, Appelqvist sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa alkukesästä työttömyydessä nähtiin äkkijyrkkä käänne huonompaan, ja heikko kehitys on jatkunut.
– Vaikka tilanne on synkkä, kannattaa pitää mielessä, että kesäkuukausia koskeviin työttömyyslukuihin täytyy suhtautua varovaisuudella, koska niihin vaikuttaa juuri nyt tavanomaista alhaisempi kesätyöpaikkojen määrä. Todennäköistä on, että osa kesän työttömistä on opiskelijoita, jotka palaavat kouluun syksyllä, jolloin tilanne jonkin verran helpottaa. Hyviksi lukuja ei silti voi mitenkään kutsua, arvioi Appelqvist.
Pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui sekin edelleen heinäkuussa. Yli vuoden työttömänä olleita oli kuntien työvoimapalveluissa yli 128 800 eli 30 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on ollut viime aikoina kasvussa. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuussa 62 100, mikä on lähes 10 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti heinäkuussa ensimmäisen kerran vuodelle 2016 ajoittuneen edellisen huipputason. Yhtä korkeita lukemia ei Appelqvistin mukaan pitkäaikaistyöttömissä ole nähty 2000-luvulla.
– Uusien avoimien työpaikkojen alhainen määrä ja pitkäaikaistyöttömyyden armottomasti jatkuva nousu kertovat siitä, ettei työvoiman kysynnän piristymisestä ole merkkejä. Tällä hetkellä avoimia työpakkoja on tarjolla hyvin vähän suhteessa työttömien määrään, eli työmarkkinat ovat työnhakijan näkökulmasta poikkeuksellisen kireät ja haasteelliset, toteaa Appelqvist.
LUE MYÖS:
40000 työtöntä lisää
Kylläpä tuli heinäkuulta heikot työllisyysluvut. Kaksi kk sitten näytti valoisammalta. Kuvittelin, että työttömien määrä oli kesäkuussa liian korkea ollakseen ihan oikein, mutta heinäkuu oli sitten ihan yhtä huono. Pettymyksen pettymys. pic.twitter.com/RGFZBNJNDq
— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) August 26, 2025
Niin siinä sitten kävi, että kesäkuun huomattava kasvu avoimissa työpaikoissa olikin tilastoharha, koska nyt kesäkuun luku korjattiin alas 41t->26t.
Heinäkuussa avoimien työpaikkojen määrä ei enää kasvanut kesäkuusta, kuten yleensä käy joka vuosi. pic.twitter.com/NRMX8xROzf
— Lasse Corin (@lassecorin) August 26, 2025
