Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös asettaa Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle merkittävät tuontitullit hermostutti markkinoita laajalti maanantaina. Maailman osakemarkkinat laskivat ja dollarin arvo vahvistui.
Trump vahvisti viikonloppuna, että kiinalaisille tuotteille asetetaan 10 prosentin tullit. Kanadalle ja Meksikolle on puolestaan tulossa 25 prosentin tullit, pois lukien kanadalaiset energiatuotteet, joille on määrätty 10 prosentin tuontitullit. Tullien on tarkoitus tulla voimaan tiistaina 4. helmikuuta.
– Talouskasvu USA:ssa on ollut tähän mennessä hyvin vahvaa ja tulleilla on kielteinen vaikutus talouskasvuun. Inflaatio tulee myös jonkin verran kiihtymään Yhdysvalloissa. Tulleilla voi arvioida olevan Yhdysvaltain odotettuun vuotuiseen talouskasvuun noin 0,3 prosenttiyksikön heikentävä vaikutus, ja inflaation arvioidaan olevan puolisen prosenttiyksikköä odotettua korkeampaa, vaikutuksia arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen Verkkouutisille.
EU:ta vastaan Trump ei vielä asettanut tulleja, mutta on vihjannut niiden olevan tulossa.
– EU:n mahdollisissa tuontitulleissa mittakaava on olennainen. Jos puhutaan 10 prosenttiyksikön korotuksista, niillä olisi hieman talouskasvua hidastava vaikutus euroalueella: puhutaan 0,2 prosenttiyksikön luokkaa olevista suorista vaikutuksista. Myös Suomelle vaikutus olisi suurin piirtein samansuuruinen. Jos markkinoilla sekä yritysten ja kuluttajien keskuudessa on suurta epävarmuutta, se voi pahentaa tilannetta. Mahdollisten 25 prosenttiyksikön tullien vaikutukset olisivat vielä suurempia, Heiskanen arvioi.
OP Ryhmä arvioi tammikuussa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia. Jo alkuvuoden ennusteessa OP huomioi globaalin epävarmuuden heijastuvan talouskehitykseen.
– Iso kuva on, että yleinen epävarmuus voi olla suurempikin ongelma kuin pelkästään suorien tullien vaikutukset. Ja myös se, että tulee kauppasodan tyyppinen tilanne, että tullimaksuihin vastataan vastaavalla tavalla. Euroopassa talouskasvu on ollut vain prosentin luokkaa. Jos 25 prosenttiyksikön tuontitullit tulisivat, niin talouskasvu voi jäädä lähemmäksi nollaa tai puolikasta prosenttia kuin arvioitua prosentin vauhtia, pääekonomisti toteaa.
Heiskanen arvioi, että tuontitullit voivat toteutuessaan myöhentää talouskasvun pääsemistä vauhtiin Suomessa. Epävarmuus heijastuu ennen kaikkea vientiin ja investointeihin.
– Toki jos 25 prosenttiyksikön korotuksia tulee, niin uhkana Suomessakin on, että kasvu voisi jäädä prosentin puolentoista välille riippuen siitä, kuinka paljon erilaista epävarmuutta se aiheuttaisi. Tämä merkitsisi sitä, että vaisu vaihe taloudessa jatkuisi pidempään ja elpyminen tulisi myöhemmin. Tullimaksujen pysyvästä korottamisesta olisi myös pitkäaikaista vahinkoa taloudelle ainakin siihen nähden, millä tasolla bkt:ssa liikuttaisiin verrattuna siihen, että tulleja ei olisi asetettu, hän muistuttaa.
Heiskanen ei halua spekuloida, miten EU tulee vastaamaan mahdollisiin tuontitulleihin.
– Lähtökohtaisesti parempi olisi pyrkiä neuvottelemaan ja välttää vastakkainasettelua. Nimenomaan en haluaisi dramatisoida tilannetta sellaisilla termeillä kuin ’kauppasota’, koska nämä lisäävät epävarmuutta ja tuovat kielteisiä vaikutuksia. Tähän pitäisi pystyä suhtautumaan yhtä neutraalisti kuin korkojen ja verojen muutoksiin ilman, että siihen on erityistä dramatiikkaa, hän toteaa.
Kuluttajille Heiskaselle on kuitenkin positiivinen viesti tullien vaikutuksista.
– Se, mikä suomalaista kuluttajaa ilahduttaa näiden arvioiden puolesta on, että tulleilla ei pitäisi olla kovin merkittäviä vaikutuksia kotimaiseen inflaatioon. Kun Yhdysvalloissa tullit nostavat aika paljon hintatasoa, niin välttämättä Suomessa vastaavantyyppistä vaikutusta ei ainakaan samassa mittakaavassa tule, Heiskanen sanoo.
– Toki talouskasvu heikkenee, mutta vaikutukset kohdistuvat arvioiden mukaan ennen kaikkea vientiin ja investointeihin eikä niinkään kulutukseen. Joten suomalainen kuluttaja ei tässä mielessä ole ykköskärsijä tässä, vaan enemmänkin amerikkalainen kuluttaja ja toisaalta esimerkiksi suomalainen vientiteollisuus, pääekonomisti jatkaa.
Dollarin vahvistuminen ja euron heikentyminen vaikuttaa taustalla ja voi jonkin verran kompensoida tullien vaikutusta.
– Valuuttakurssien heilahteluja on vaikea arvioida. Jos tullikorotukset ovat niinkin suuria kuin 25 prosenttiyksikköä, niin siihen tarvittaisiin aika paljon suurempia valuuttakurssien vaihteluita kuin tällä erää on nähty. Euron dollarikurssin vaihtelut ovat olleet kuitenkin aika pieniä, Heiskanen muistuttaa.
