Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen nostaa esille esimerkin, joka havainnollistaa yhteisöveron alentamisen järkevyyttä. Esimerkin lähteenä hän käyttää Helsingin Sanomien uutista Kokkolaan suunnitteilla olevasta alumiinitehtaasta.
Pakarinen viittaa artikkelin kohtaan, jossa todetaan: ”Kokkolan alumiinitehdas olisi liki viiden miljardin investointi. Kokkolan alumiinitehtaan investoinnin arvo olisi uuden selvityksen mukaan 4,7 miljardia euroa. Selvityksen mukaan tehtaan työllistävä vaikutus oli rakentamisvaiheessa 29 000 henkilötyövuotta ja tuotantovaiheessa 8 500 henkilötyövuotta.”
Seuraavaksi Pakarinen vastaa, miksi tämä on mielenkiintoista yhteisöveron itserahoitusasteeseen liittyvän keskustelun kannalta.
– Sitä koskevissa arvioissa näitä työllisyysvaikutuksia ja niistä kertyviä verotuloja ei tyypillisesti oteta lainkaan huomioon, Pakarinen huomauttaa.
Hänen mukaansa analyyseissa tuijotetaan vain yhteisöveron budjettiriviä.
– Jokainen ymmärtää, että verotuloja voi kertyä myös budjetin muille riveille.
Pakarisen mukaan uutisessa hehkutetaan, kuten aina pitääkin, alueellisesti merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
Lopuksi Pakarinen esittelee vielä tekoälytyökalu Claudella laatiman suuntaa-antavan arvion kyseisestä investoinnista kertyvistä verotuloista. Laskelmissa on huomioitu myös muun muassa palkoista kertyvät verotulot. Tulokset ovat seuraavanlaisia:
– Rakentaminen: noin 600–700 miljoonaa euroa verotuloja yhteensä koko rakennusajalta (4–5 vuotta)
– Tuotanto: noin 250–300 miljoonaa euroa joka vuosi pysyvästi
Verojen alentaminen voikin kasvattaa verokertymää
Yhteisöveroa lasketaan vuodesta 2027 lähtien. Pakarinen huomauttaa, että yhteisöveron laskun staattinen vaikutus on -800 miljoonaa vuodessa.
– Jos tällainen Kokkolan investointi toteutuu yhteisöveron laskun seurauksena, pelkästään esimerkin pysyvät verotulot 300 miljoonaa euroa vuodessa nostaisivat itserahoitusasteen 38 prosenttiin, Pakarinen havainnollistaa.
Hänen mukaansa ei siis ole ihme, että kokonaistaloudellisissa arvioissa, joissa kaikki budjetin verotulorivit huomioidaan, yhteisöveron keventämisen itserahoitusaste voi nousta yli 100 prosenttiin.
Edellä esitetty esimerkki osoittaa, että verotuksen laskeminen voi kannustaa tekemään suurempia investointeja ja siten kasvattamaan myös verokertymää.
– Verotuksen keventäminen siis kannattaa, koska kasvu ja työllisyys vauhdittuvat, julkinen talous vahvistuu ja kaikki voittavat, Pakarinen toteaa.
LUE MYÖS:
Näkökulma: Suomalaisen on vaikea vaurastua – syy löytyy verotuksesta
Suomen julkiset menot ovat EU:n suurimmat – ”Verotus on jo tapissa”