EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarisen mukaan Ruotsissa ja Tanskassa on erilainen asenne työllisyyteen kuin Suomessa. Hän huomauttaa, että molemissa maissa on peräti noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa. Tästä huolimatta kummankin maan pääministerit vaativat Pakarisen mukaan hiljattain kaikkia kynnelle kykeneviä tölihin.
– Näin yksilöt kantaisivat oman kortensa kekoon yhteiskunnan puolesta. Miksei meillä Suomessa vaadita samaa?, Pakarinen lataa Twitterissä.
Hän perustelee kantaansa alta löytyvällä kuvaajalla. Siinä näytetään Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan työllisyysasteen kehitys vuodesta 2005 vuoteen 2020.
– Tämä asettaa Suomen perspektiiviin. Tässä viimeisen havainto on nyt vuoden 2022 3. vuosineljännes. Me pääsimme noususuhdanteen huipulla sille tasolle, mihin muut putosivat koronakriisissä. Onhan siinä ero, Pakarinen selvittää.
Ekonomistin tviitti on herättänyt keskustelua. Esimerkiksi pitkän linjan työmarkkinajohtaja ja kokoomuksen kansanedustajaehdokas Sture Fjäder pitää Pakarisen esittämää kysymystä hyvänä.
– Minä olen pitkään sanonut että kaikkien työkykyisten ja työikäisten pitäisi käydä töissä ja elättää itsensä työllä, ei tulonsiirroilla. Voi että sitä somemyrskyä ja ivaa joka tuli punavihreältä puolelta. Kirvesmiehen poikana tuönteko on itsestään selvyys, Fjäder sanoo.
EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari on samoilla linjoilla asenne-eroista. Hän vastaa Sami Pakariselle, että ”meillä monet päinvastoin haihatellevat vastikkeettoman rahanjaon perään”.
– Työllisyyden ja työtuntien lisääminen edellyttää kuitenkin sosiaaliturvan vastikkeellisuuden, syyperusteisuuden ja tarveharkinnan vahvistamista. Se on ollut muiden Pohjoismaiden linja, hän toteaa keskustelussa.
LUE MYÖS:
Ekonomistien mukaan työllisyyden tavoite saavutettiin suhdanteiden ja viime hallituksen toimien ansiosta
Tanska on vähentänyt valtionvelkaa liki 30 miljardia euroa kahdessa vuodessa
Ruotsissa ja Tanskassa on noin 3 %-yks. korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa ja silti molemmissa maissa pääministerit vaativat vastikään kaikkia kynnelle kykeneviä töihin. Näin yksilöt kantaisivat oman kortensa kekoon yhteiskunnan puolesta. Miksei meillä Suomessa vaadita samaa?
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) January 13, 2023
Tämä asettaa Suomen perspektiiviin. Tässä viimeisen havainto on nyt vuoden 2022 3. vuosineljännes. Me pääsimme noususuhdanteen huipulla sille tasolle, mihin muut putosivat koronakriisissä. Onhan siinä ero. pic.twitter.com/aW7ZtrKPau
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) January 14, 2023
Meillä monet päinvastoin haihatellevat vastikkeettoman rahanjaon perään. Työllisyyden ja työtuntien lisääminen edellyttää kuitenkin sosiaaliturvan vastikkeellisuuden, syyperusteisuuden ja tarveharkinnan vahvistamista. Se on ollut muiden Pohjoismaiden linja.
— Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari) January 14, 2023