Helsingin Sanomat käy tästä löytyvässä jutussaan läpi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteiden toteutumista.
Lehden selvityksen mukaan hallituksen neljästä suuresta talouspolitiikan lupauksesta vain työllisyystavoitteen voi sanoa täyttyneen.
Antti Rinteen (sd.) ajalta periytyneessä ohjelmassa kirjattiin, että työllisyysaste on saatava 75 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Ensin tavoite oli vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen voidaan tilastokeskuksen datan perusteella katsoa toteutuneen.
HS:n jutussa kuitenkin huomautetaan, että on vaikea arvioida tarkasti, kuinka paljon työllisyystavoitteen täyttymisestä on lopulta ollut Marinin hallituksen ansiota. Huomiota kiinnitetään myönteiseen suhdannekehitykseen ja siihen, ettei iso osa hallituksen työllisyyspäätöksistä ole vielä edes ehtinyt vaikuttaa. HS huomauttaa myös, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana tehdyt päätökset vaikuttavat nyt.
Juttu on herättänyt keskustelua ekonomistien parissa. Huomio on kiinnittynyt erityisesti työllisyystavoitteeseen ja sellaisen järkevyyteen.
EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari viittaa juttuun ja kysyy Twitterissä taloustieteilijöiltä, onko 75 prosenttiin pääsy todella suhdanteiden ja edellisen hallituksen ansiota, kuten jutussa uumoillaan. Rantahalvari pohtii myös ketjussa, kannattaako hallituksen edes asettaa työllisyystavoitetta.
– Suhdanteilla eli kokonaiskysynnän kehityksellä on aina suuri vaikutus työllisyyteen, niin sanottujen rakenteellisten uudistusten vaikutukset ovat taas yleensä vaikeasti mitattavia ja suhteellisen pieniä tai hitaita, Kevan toimitusjohtaja, ekonomisti Jaakko Kiander vastaa.
Hän on sitä mieltä, että ”hyviä tavoitteita kannattaa aina asettaa ja parantaa työnteon kannustavuutta”. Kiander huomauttaa, että finanssikriisin tai eurokriisin kaltaiset ilmiöt voivat silti estää tavoitteiden toteutumisen.
Helsingin yliopiston työelämäprofessori ja taloustieteilijä Vesa Vihriälä arvioi, että työllisyyden paraneminen kuluneella hallituskaudella on pääosin seurausta aiemmista päätöksistä. Nykyhallituksen panokseksi tähän hän laskee elvyttävän finanssipolitiikan. Rakenteellisemmista toimista hyötyä tulee Vihriälän mukaan vasta tulevaisuudessa. Hän viittaa tästä löytyvään blogiinsa tämän vuoden maaliskuulta.
Siinä Vihriälä arvioi, että positiivinen kehitys johtuu kansainvälisen talouden vetoavun ohella jäljitettävistä politiikkatoimista Suomessa. Hänen mukaansa kyse ei ole ollut koronataantumasta toipumisesta vaan vuodesta 2015 alkaneen positiivisen työllisyyskehityksen jatkumisesta.
Vihriälä laski tuolloin tutkimustietoihin viitaten, että huomattavan suuri osuus vuoden 2015 jälkeisestä hyvästä kehityksestä olisi Sipilän hallituksen aikana tehtyjen toimien seurausta ja loppu kansainvälisen noususuhdanteen ja blogissa listatuissa tutkimuksissa tarkastelemattomien politiikkatoimien ja esimerkiksi parantuneen työkyvyn seurausta.
Marinin hallituksen toimien vaikutuksen Vihriälä arvioi asettuvan karkeasti 40 000 työllisen tienoille. Hän kuitenkin muistutti, että pääosa toimista oli tuolloin vasta astunut tai astumassa voimaan. Hän muistutti, että toimet vaikuttavat vielä lisäksi yleensä merkittävällä viiveellä.
– Toistaiseksi toteutuneeseen työllisyyskehitykseen Rinteen/Marinin hallituksen rakenteellisilla toimenpiteillä tuskin on ehtinyt olemaan suurta vaikutusta, Vesa Vihriälä kirjoitti.
Ekonomisti kuitenkin kiitti hallitusta koronakriisin aiheuttamien työllisyysvaikutusten hillinnästä.
Myös esimerkiksi valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen muistuttaa keskustelussa eri toimenpiteiden vaikutusajoista.
– Rakenteelliset työllisyystoimet vaikuttavat useimmiten vuosien viiveellä, jolloin jos niillä tavoitellaan julkisen talouden vahvistamista esim. jo seuraavalla vaalikaudella, tulisi niistä päättää jo vaalikauden alussa, hän sanoo.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju vastaa keskustelussa, että edellisellä hallituksella on vaikutusta. Hän kuitenkin huomauttaa työllisyyden olevan 2000-luvun ennätyksessä lähes kaikkialla OECD-maissa. Kangasharjun mukaan tässä näkyy koronasta toipumisen vaikutus.
– Yleisellä talouskehityksellä toki iso merkitys. Blogin laskelmassa sen ja muiden vastaavien asioiden vaikutukseksi jää noin puolet vuoden 2015 jälkeisestä työllisyyden kasvusta, Vihriälä vastaa.
Aki Kangasharju ottaa kantaa myös työllisyystavoitteisiin. Hän ei näe prosenttitavoitteita järkevinä.
– Noin asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaa niin moni asia, että ne ovat viihdettä. Parempi olisi asettaa tavoitteet ”päätösperäisesti”. Ensi kaudella ei tavoiteltaisi vaikka 80 prosentin työllisyysastetta vaan toimia, jotka arvioiden mukaan lisäävät työllisyyttä esim 100 000 hlöllä, hän sanoo.
Kannattaako hallituksen edes asettaa itselleen työllisyysastetavoitetta, jos sen saavuttaminen/saavuttamatta jättäminen on kiinni pääosin muista asioista kuin sen omista päätöksistä?
— Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari) December 30, 2022
Kuluneen hallituskauden työllisyyden paraneminen nähdäkseni pääosin seurausta aiemmista päätöksistä. Istuvan hallituksen panos tähän elvyttävä fipo. Rakenteellisempien toimien hyöty vasta jatkossa. Yritin kvantifioida näitä asioita tässä: https://t.co/gzj46fEE0p
— Vesa Vihriälä (@vesa_vihriala) December 30, 2022
Noin asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaa niin moni asia, että ne ovat viihdettä. Parempi olisi asettaa tavoitteet ”päätösperäisesti”. Ensi kaudella ei tavoiteltaisi vaikka 80 % työllisyysastetta vaan toimia, jotka arvioiden mukaan lisäävät työllisyyttä esim 100 000 hlöllä.
— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) December 30, 2022
