– Talouspoliittinen linjaero sosialidemokraatteihin, jotka eivät vaalikampanjassa juuri suostuneet menoleikkauksista keskustelemaan, on merkittävä. Kokoomus ei haluaisi sosialidemokraattien lailla kiristää verotuksen progressiota ja toivoa talouskasvun itsestään hoitavan ongelmia, vaan leikata menoja ja tehdä varmoja tekoja julkisen talouden tasapainottamiseksi, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kommentissaan.
Hänen mielestään politiikan jatkuvuuden ja yhteiskunnan laajempien kantojen huomioimisen kannalta sinipunayhteistyö olisi varmempi vaihtoehto, mutta suomalaiset ovat huolissaan julkisen velan kasvusta ja vaalitulos puoltaa suunnan muutosta.
– Sinipunassakin haettaisiin nykyistä hallitusta merkittävämpiä menoleikkauksia, mutta verolinjakin säilyisi kireänä.
Kuoppamäki arvioi, että yhteinen talouspoliittinen linja on todennäköisesti helpompi löytää perussuomalaisten kanssa, vaikka linjaeroja löytyykin.
– Kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyön ongelmaksi voi koitua kunnianhimon puute ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassa. Pakolaispolitiikka voisi muuttua tiukemmaksi ja kehitysavusta voitaisiin leikata. Työperäinen maahanmuutto luultavasti jatkuisi, mutta tarveharkinta ei poistuisi.
Kuoppamäen mukaan puoluejohtajien, erityisesti kokoomuksessa, onkin nyt harkittava, onko joustovaraa enemmän talouspolitiikassa vai näissä kysymyksissä.
– Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on yhteensä 94 paikkaa. Vihreät ja vasemmistoliitto eivät halunne apupuolueiksi porvarihallitukseen perussuomalaisten kanssa, joten vaihtoehtoiksi jäävät keskusta, RKP ja kristillisdemokraatit. Keskusta saattaa vaalitappion myötä kokea opposition paremmaksi paikaksi, joten RKP nousee luontevaksi vaihtoehdoksi hallitukseen, missä RKP voisi puolustaa heille keskeisimpiä arvoja.
Kuoppamäen mielestä porvarihallitus pystyisi kriisien jälkeisessä ajassa parantamaan julkisen talouden tasapainoa ja lisäämään yrittäjyyttä, mutta osa leikkauksista toki merkitsisi niukkuuden lisääntymistä.
– Suomen luottoluokitusten ja julkisen velan korkorasituksen terveemmän tulevaisuuden kannalta porvarihallitus pystyisi juuri nykyisessä taloustilanteessa toteuttamaan kaivattuja rakenteellisia uudistuksia, hän toteaa.
