Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kiittelee parlamentaarista sopua velkajarrusta. Hän myöntää jopa yllättyneensä, että puolueet – vasemmistoliittoa lukuun ottamatta – pääsivät asiasta yhteisymmärrykseen.
– Tämä on selvästi askel eteenpäin, kun asiasta sovitaan pitkällä aikavälillä. Enää ei jäädä vatvomaan, tarvitseeko sopeuttaa vai ei eikä heitellä numeroita villisti miten sattuu, Kangasharju kommentoi asiaa Verkkouutisille.
– Yllättävää oli, että tämä saatiin aikaiseksi.
Eduskunnassa päästiin tiistaina sopuun parlamentaarisesta velkajarrusta. Se tarkoittaa yhteisiä sääntöjä, joilla pyritään hillitsemään Suomen velkataakkaa tulevilla vaalikausilla.
Jatkossa tulevat hallitukset sitoutuvat yhdessä taittamaan valtion velkasuhteen ensin kohti 60 prosentin EU-rajaa ja pitkällä aikavälillä pohjoismaista, alle 40 prosentin tasoa.
Kangasharju toteaa, että jatkossa ennen vaaleja tiedossa on jo yhteisymmärrys sopeuttamisen tarpeesta, minkä jälkeen politiikka astuu kuvaan eli keinot, miten tavoitteeseen päästään. Tässä piilee riski:
– Sopeutuksen tuloksellisuus riippuu myös hyvin paljon siitä, miten se tehdään, painottaa Kangasharju.
Hänestä menojen leikkauksilla kyetään tutkitusti alentamaan velkatasoa pysyvämmin verrattuna verojen korotuksiin etenkin Suomen kaltaisesssa maassa, jossa verotus on muutenkin kireää.
Etlan Kangasharju toteaa, että demokratian näkökulmasta äänestäjillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitkä keinot käytännössä valikoituvat käyttöön ja miten niitä painotetaan.
