Eilen julkaistut myönteiset luvut tämän vuoden verotuloarvioista ovat herättäneet keskustelua.
– Talouskasvu näkyy jo julkisessa taloudessa. Verotuottoarviot nousevat jo miljardin, kommentoi kansanedustaja ja eduskunnan finanssipoliittisen työryhmän jäsen Ville Valkonen (kok.) viitaten uusimpaan lisätalousarvioon.
– Tämä siitä huolimatta, että veroja kevennetty tälle vuodelle, hän jatkaa X:ssä.
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2026 kolmanneksi lisätalousarvioksi 8. lokakuuta. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1058 miljoonalla eurolla.
Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) muistuttaa kuulleensa vasemmistosta ankaraa kritiikkiä verojen keventämiselle.
– Hetkinen, veroja alennettiin, mutta silti verokertymä kasvaa? Erikoista, sillä muistan kuulleeni vasemmalta lukemattomia puheenvuoroja, joissa väitettiin veronalennusten tuhonneen valtion rahoituspohjan. Oliko sittenkin niin, että talousalhon syy oli liian korkea verotus? Sammallahti heittää.
Kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta pitää verotuloarvioiden kohentumista rohkaisevana uutisena Suomen taloudelle.
– Verokeskustelussa unohtuu liian usein, että veroprosentti ja verokertymä ovat kaksi eri asiaa. Hyvinvointiyhteiskuntaa rahoitetaan euroilla. Siksi kokoomus on ennen kaikkea kiinnostunut siitä, miten Suomeen syntyy enemmän työtä, yritystoimintaa ja verotettavaa tuloa, Päivärinta sanoo tiedotteessa.
Myös kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) suitsuttaa veroyllätystä. Hän huomioi X:ssä, että ministeriö arvioi ansiotuloveroon 316 miljoonan lisäystä sekä yhteisöveroon 221 miljoonan euron lisäystä verrattuna aiempaan. Uusi arvio perustuu syyskuussa julkaistuun valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen ja tuoreimpiin kertymätietoihin.
”Ei mitään ristiriitaa”
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi huomauttaa, että ylikireiden työn marginaaliverojen alentaminen nostaa aktiviteettia ja lisää kulutusta.
– Samalla tavalla korkeimpien tulojen verojen nostaminen ei todennäköisesti tuo yhtään lisää verotuloja – mutta se laskee suomalaisten kokonaishyvinvointia.
Päivärinta toteaa, että ensin vuoden talousarvioesityksessä valtion verotuloiksi arvioidaan noin 69,6 miljardia euroa, mikä on 1,4 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Samalla pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennetään 230 miljoonalla eurolla ja ansiotuloverotukseen tehdään indeksitarkistukset.
– Palkansaajalle voi jäädä enemmän käteen samalla, kun valtion verotulot kasvavat. Tässä ei ole mitään ristiriitaa. Kun palkkasumma, kulutus ja yritysten tulokset kasvavat, myös verotuksen pohja vahvistuu. Suomen talous ei ole muuttumaton kakku, josta valtio voi saada enemmän vain ottamalla kansalaiselta suuremman siivun.
Päivärinnan mukaan on hyvin kapea ajatus tarjota jokaiseen talousongelmaan ratkaisuksi työn verotuksen kiristämistä. Hän korostaa, että paremmat tuloarviot on käytettävä velkaantumisen hillitsemiseen.
– Jokainen odotettua paremmin kertynyt veroeuro ei ole lupakirja keksiä uutta menoa. Meidän on pidettävä menot kurissa ja annettava työnteolle tilaa. Kokoomuksen tavoite on enemmän veronmaksukykyä eikä jatkuvasti raskaampi verotaakka, hän sanoo.