Hormuzinsalmen sulkeutuminen nostaa öljyn hintaa ja voi kiihdyttää inflaatiota, mutta talousvaikutusten suuruus riippuu kriisin kestosta. Näin arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Linkedin-kirjoituksessaan.
Hormuzinsalmi on käytännössä suljettu, mikä on pysäyttänyt öljykuljetuksia Persianlahdelta. Salmen kautta kulkee noin viidennes maailman öljystä, erityisesti Aasian markkinoille. Kotamäen mukaan seurauksena on öljyn tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu. Jos salmi kuitenkin avautuu lähiaikoina, talousvaikutukset jäisivät hänen mukaansa suhteellisen rajallisiksi.
Tilanne salmella elää koko ajan. Varhain keskiviikkoaamuna kerrottiin, että Yhdysvallat on tehnyt iskuja Iranin miina-aluksia vastaan. USA:n mukaan se tuhosi 16 Iranin alusta.
Kotamäen mukaan pitkittyvä kriisi olisi selvästi ongelmallisempi. Pitkään korkealla pysyvä öljyn hinta kiihdyttäisi inflaatiota ja hidastaisi maailmantalouskasvua. Ajan myötä öljyn tuotanto ja logistiikka sopeutuisivat tilanteeseen, mutta se veisi aikaa.
Kotamäen mukaan Yhdysvaltain hallinnolla on vahva poliittinen kannustin ratkaista tilanne nopeasti. Presidentti Donald Trump on puhunut kampanjoinnissaan paljon korkeista hinnoista ja polttoaineen hinnasta, ja välivaalien lähestyessä kallistuva bensiini olisi republikaanien kannalta hankala kehitys.
Kotamäki kuitenkin muistuttaa, että tilanne ei ole verrattavissa koronan jälkeiseen inflaatiopiikkiin. Tuolloin inflaatiota kiihdytti ennen kaikkea voimakas kysyntä, kun taloudet avautuivat pandemian jälkeen. Nyt kyse on hänen mukaansa pääosin tarjontashokista: öljyä on, mutta se ei pääse markkinoille.
Pääekonomistin mukaan kriisi ei silti ole toivoton. Öljyä tuotetaan myös muualla kuin Lähi-idässä, ja esimerkiksi Yhdysvallat on nykyisin maailman suurin öljyntuottaja. Lisäksi vihreä siirtymä on vähentänyt monien maiden riippuvuutta öljystä.
– Tilanne ei ole hyvä, mutta ei aivan kamalakaan. Ollaan pahempaakin nähty, joten tästäkin selvitään, Kotamäki arvioi.