Verkkouutiset

Aki Kangasharju muistuttaa, että korkeita marginaaliveroja kiristämällä valtion kassaan tulee todennäköisesti vähemmän rahaa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Ekonomisti tyrmää Sixten Korkmanin esityksen verojen kiristyksestä

Etlan ja Evan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä korkeat marginaaliverot ovat Suomen ongelma.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä Suomen kokoisella maalla ei ole varaa kiristää verotusta.

Kangasharju kommentoi Verkkouutisten haastattelussa taloustieteilijä Sixten Korkmanin Helsingin Sanomissa tiistaina julkaistua verotusta käsittelevää kolumnia. Korkmanin mukaan veroasteen alenemista vähentävä, valikoiva verotuksen kiristäminen olisi paikallaan. Korkman perustelee tätä verokertymän laskulla ja budjettialijäämän pysymisenä suurena tulevina vuosina.

Kangasharju muistuttaa, että vaikka veroennusteet ovat epävarmoja, haittaveroissa on laskua näkyvissä, joten veropohja on pienenemässä ja laskelmissa on painetta alaspäin. Miten tähän pitäisi reagoida, riippuu Kangasharjun mielestä siitä, mitä veroja korotetaan, jos korotuslinjalle ylipäänsä päätetään lähteä.

– Ansiotuloverojen progressio ja marginaalivero ovat niin korkeat, että niitä kiristämällä saataisiin todennäköisesti vähemmän rahaa kassaan, koska työnteko vähenisi paljon. Toisaalta Korkman kirjoittaa, että rikkaat pitäisi ottaa mukaan talkoisiin. Mutta mistä otetaan sellainen vero, josta rikkaat kärsivät mutta köyhät eivät, jos marginaaliverosta ei sitä oteta, Kangasharju toteaa.

Kangasharju muistuttaa, että Suomessa on huono tuottavuus- ja talouskasvu ja pääoman on tunnistettu karkaavan ulkomaille.

– Meillä on vähän rahasukuja verokalenterissa, mikä johtuu perintö- ja pääomaveroista. Jos näitä lähdetään kiristämään, pääoma karkaa yhä kauemmas Suomesta. Jäljelle jäävät kiinteistöverot ja arvonlisäverot, mutta ne eivät ole progressiivisia. Ne iskevät niin pieni- kuin suurituloisiin. Kun lähdetään ehdottamaan veronkiristyksiä, pitäisi olla joku idea, mitä veroja kiristetään.

Kangasharjun mielestä suomalaisessa keskustelussa on epä-älyllistä väittää, että mikäli kokonaisveroaste laskee tietyn verran, verokertymän laskun voisi saada kasaan yleisesti veroprosenttia kiristämällä.

– Se ei toimi niin, koska maailma ja ihmiset reagoivat veroihin ja tiedämme, että korkeita marginaaliveroja kiristämällä kassaan tulee vähemmän rahaa, mitä enemmän kiristetään, Kangasharju muistuttaa.

Listaamattomien yritysten veroedut kasvun este

Korkman nosti kolumnissaan esille listaamattomien yritysten veroedut eräänlaisena ”pyhänä lehmänä”, joka pysyy kovan lobbauksen takia koskemattomana. Kangasharjun mukaan se on ennemminkin kasvun este.

– Tilastoista huomataan, että huojennettuja osinkoveroja maksetaan juuri se 150000 euroa eikä yhtään enempää. Se auttaa pieniä yrityksiä. Edullisen verotuksen hyppääminen ylös tuon rajan jälkeen ei kannusta yrityksiä kasvamaan siinä kohtaa. Listaamattomien yritysten verokuvio ei siinä mielessä ole enää niin suuri ongelma kuin se ehkä aiemmin oli.

Kangasharjun mielestä esimerkiksi tulomuuntokuviota olisi kuitenkin syytä tarkastella.

– Meillä on joitakin tuhansia lääkäreitä ja vastavia asiantuntijoita, jotka ovat asiallisesti ottaen palkansaajia mutta pystyvät holding-yhtiöjärjestelyillä tätä muuttamaan. Tässä on yksityiskohtia, joita kyllä kannattaa parantaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että muissakin maissa on huojennusjärjestelyitä, joten Suomen järjestelmä ei ole poikkeuksellinen.

Aki Kangasharju toimii Etlan ja Evan toimitusjohtajana. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Korkman kirjoitti, että myös välillisessä verotuksessa olisi hänen mielestään kiristämisen varaa.

– Jos verotusta pitää kiristää, niin mieluiten sieltä, missä talous reagoi mahdollisimman vähän. Vähiten se reagoi maapohjaisessa verotuksessa, koska maata ei voi siirtää paikasta toiseen, Kangasharju muistuttaa.

Hän nostaa toisena esiin arvonlisäverotuksen alennetut verokannat.

– Jos kaikki, alv-poikkeukset poistettaisiin, yleistä alv-kantaa pystyttäisiin laskemaan alle 20 prosenttiin. Niitä on meillä hurjasti, joten siinä mielessä niitä voi kyllä tarkastella, Kangasharju toteaa.

Hänen mukaansa haittaveroissa on eniten pelivaraa.

– Kun maailmaa halutaan hiilettömämmäksi ja savuttomammaksi, niin se on tehokas ohjauskeino muuttaa maailmaa paremmaksi. Yleisesti sanoisin, että Suomen kaltaisessa maassa ei ole varaa kiristää verotusta.

Kangasharjun mukaan johtopäätös on, että Suomen veroaste on ”korkea ja liiankin korkea”.

– Ei ole sellaista tutkimusta, jossa osoitettaisiin, että tilastomme jotenkin huijaisivat erityisen paljon ja meillä olisi todellisuudessa muita maita kevyempi verotus, kuin mitä tilastot näyttävät.

Palvelujärjestelmän tehottomuus ongelma

Korkman kirjoittaa kolumnissaan, että vaikka eri veromuodoissa on parannettavaa, ”kireä verotus ei ole Suomen talouden keskeinen ongelma”. Kangasharju on eri linjoilla.

– Mielestäni verotus on Suomen ongelma ja ennen kaikkea korkeat marginaaliverot, minkä Korkmankin myöntää. Puhumme paljon työllisyydestä, kun haluamme saada lisää elintasoa Suomeen. Kokoaikaisten työllisyys on meillä yhtä korkea kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Silti saamme kokoaikaisista työllisistä vähemmän irti, koska tuottavuus työtuntia kohden on matalampi. Meidän pitäisi etsiä sellaisia keinoja, joilla saamme ihmiset aktiivisemmiksi, ahkerimmiksi ja eteenpäin pyrkivimmiksi. Marginaaliverotuksen laskulla saataisiin enemmän irti kokoaikaisista työllisistä. Ennemminkin meidän pitäisi silloin madaltaa verotusta varsinkin yritystoiminnassa ja työn verotuksessa. Verotuksen pitää olla alaspäin, Kangasharju argumentoi.

Hän muistuttaa vielä, että hyvinvointiyhteiskunnasta kuullaan jatkuvasti viestejä, joissa sote on täydessä kriisissä, oikeuslaitoksesta ei saa apua, julkisissa palveluissa on pitkät jonot ja varhaiskasvatuksen työntekijöistä on pulaa.

–  Jos aina korjaamme ongelmat niin, että lisätään rahaa eikä korjata ongelmia siten, että yritettäisiin tehdä fiksummin, rahat eivät koskaan riitä. Suurempi ongelma on hyvinvointiyhteiskuntamme palvelujärjestelmän tehottomuus kuin niiden rahoitus. Lähtisin ratkomaan tätä palvelujärjestelmän fiksummasta organisoinnista ja johtamisesta kuin lisärahan kaatamisesta, Kangasharju kiteyttää.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)