Asuntomarkkinoiden alavireestä ja rakennusalan ahdingosta huolimatta asuntopula voi olla todellisuutta pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa jo ensi vuonna, arvioivat Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat.
– Ensi vuoden aikana kasvavissa kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla pulaa voi alkaa näkyä, sanoo PTT:n ekonomisti Veera Holappa.
Samoilla linjoilla on myös Rakennusteollisuuden pääekononomisti Jouni Vihmo, jonka mukaan ”markkinahäiriötä ei voi estää”. Asuntoja on Vihmon mukaan yksinkertaisesti pian liian vähän. Uudistuotanto on romahtanut 1940-luvun tasolle, vaikka Suomessa teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan on vuotuinen tarve jopa 35 000 uudelle asunnolle vuoteen 2040 asti. Tänä vuonna Suomessa aloitetaan Rakennusteollisuuden arvion mukaan noin 16 000 uuden asunnon rakentaminen.
Nousseet korot ovat saaneet kuluttajat entistä varovaisimmiksi, jolloin asunnot eivät liiku ja uusia asuntoja ei rakenneta entiseen tahtiin. Asuntomarkkinoiden haasteita eivät Vihmon mukaan helpota suomalaiset erityispiirteet, eli vaihtuvakorkoiset lainat ja ”tiukka takaisinmaksukulttuuri”.
– Vaihtuvakorkoisten lainojen vuoksi koronnostot menevät sähköiskun lailla läpi.
Takaisinmaksukulttuuri taas saa kuluttajat karttamaan suurempia lainoja, hän sanoo.
Asuntojen niukkuus tulee johtamaan niin asumisen kustannusten kallistumiseen kuin asuntojen hintojen ja vuokrien kasvuun, Vihmo arvioi. Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niilo Määttänen ei ole kuitenkaan yhtä varma asuntojen hintojen noususta. Matalien korkojen ajan arvioidaan yleisesti olevan ohi, ja professori toteaa Talsalle korkotason olevan merkittävin hintoihin vaikuttava tekijä.
– En osaa ennustaa, että seuraisi nopea asuntojen hintojen nopea nousu ilman, että korkotaso laskee, Määttänen sanoo.