Helsingin yliopiston taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä ei pidä Petteri Orpon (kok.) tulevan hallituksen työllisyystavoitetta ylivoimaisena. Hän pitää sitä kuitenkin vaativana, kun otetaan huomioon jo valmiiksi korkea työllisyysaste.
– Työllisyystavoite ei tunnu ylivoimaiselta, kun vertailukohtana on kaksi edellistä vaalikautta, Vihriälä kirjoittaa blogissaan.
– Tehtävä on kuitenkin vaativa sekä lukumäärätavoitteena että etenkin toivottujen julkistaloushyötyjen saavuttamisessa.
Tavoitteen haastavuutta ekonomisti perustelee sillä, että työllisyysaste on jo nyt historiallisen korkealle tasolla. Näin ollen työn ulkopuolella yhä oleva työikäinen väestö on keskimäärin ”aikaisempaa marginaalisempaa työvoimaa.” Myös tulevien vuosien talouden suhdannevaihtelut hankaloittavat tehtävää.
Vihriälän mukaan viime vuosien työllisyysasteen kohentuminen vuoden 2015 jälkeen on perustunut ennen muuta kysynnän kasvuun ja suomalaisen työn riittävään kilpailukykyyn. Tässä avainasemassa on ollut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuoden 2016 kilpailukykysopimus ja sitä seurannut palkkamaltti.
Työelämäprofessori nostaa työperäisen maahanmuuton merkityksen olennaiseen rooliin.
– Ulkomailla syntyneistä noin 85 prosenttia oli työikäisiä (15-64-vuotiaita) vuonna 2021, kun Suomessa syntyneistä vastaava osuus oli vain 60 prosenttia, Vihriälä huomauttaa.
Hänen mukaansa maahanmuutto voi vaikuttaa merkittävästi työvoiman tarjontaan ja edelleen toteutuvaan työllisyyteen. Ekonomisti toteaa, että jos vuotuinen nettomaahanmuutto nousisi 40 000 henkilöön, työikäisten osuus näistä olisi 80 prosenttia ja työllisyysaste 71 prosenttia. Suomen työllisten määrä lisääntyisi siis joka vuosi 14 000 hengellä edellisestä vuodesta.
Edellä mainituista havainnoista voi Vihriälän mukaan tehdä muutamia johtopäätöksiä.
– Työllisyyden lisääminen julkista taloutta vahvistavalla tavalla asettaa suuria vaatimuksia työllisyyspolitiikan kustannustehokkuudelle, olkoon kyse työmarkkinoilla tarvittavien valmiuksien kehittämisestä tai työhön osallistumisen kannustimista, hän pohtii.
– Kannustimia työhön osallistumiseen on lisättävä pikemminkin työn ulkopuolella oleville kohdistuvien etujen vähentämisellä kuin työssä olevien verohelpotuksilla tai suorilla tuilla.
Lisäksi Vesa Vihriälä paaluttaa työperäisen maahanmuuton keskeistä roolia.
– Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on olennainen osa julkistaloutta vahvistavaa kasvu- ja työllisyyskehitystä.
– Parin viime vuoden hyvin positiivisen kehityksen vahvistaminen ja vakiinnuttaminen voi parhaimmillaan olla hyvin kustannustehokas tapa lisätä työllisyyttä ja parantaa julkisen talouden tasapainoa pidemmällä aikajänteellä. Verraten pieni lisäys viime vuoden nettomaahanmuutoon tasoon ja sen vakiinnuttaminen riittää tilanteen muuttumiseen olennaisesti paremmaksi.