Miksi keynesiläisen talouspolitiikan nimeen vannova hallitus ei suostunut nousukauden aikana laskemaan valtion menoja, ihmettelee Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Twitter-viestissään.
Kotamäen mukaan Suomen tiedettiin olevan vuonna 2019 suhdannehuipulla, jolloin keynesiläisen talouspolitiikan mukaan menoista tulisi säästää. Näin ei kuitenkaan tehty.
– Keynesiläisyyden nimeen vannova hallitus kirjoitutti fläppitaululle ”rahaa on”, Kotamäki päivittelee.
Keynesiläisen taloustieteen mukaan valtion tulisi tasoittaa suhdannevaihteluita leikkaamalla menoja ja vähentämällä kysyntää nousukauden aikana. Vastaavasti laskukauden koittaessa menoja ja kysyntää tulisi lisätä.
Ensimmäinen nykyisen hallituksen laatima valtion talousarvioesitys vuodelle 2020 oli 2,3 miljardia euroa alijäämäinen. Koronapandemian vuoksi vuoden 2020 alijäämä kuitenkin myöhemmin kasvoi. Vertailun vuoksi, viimeinen Juha Sipilän hallituksen laatima talousarvioesitys vuodelle 2019 oli 1,4 miljardia euroa alijäämäinen.
Kasvaneen velanoton vuoksi myös valtionvelan korkokustannukset ovat kasvaneet. Valtiovarainministeriön arvion mukaan korkomenot kasvavat vuoteen 2027 mennessä yhteensä 5,1 miljardiin euroon.
Pääekonomisti huomauttaa, että hallituksen toiminnasta johtuen Suomeen kehittyi merkittävä alijäämä, joka ei johtunut koronapandemiasta tai Ukrainan sodasta. Tämä linja ei saa Kotamäeltä kiitosta.
– Ei näin, Kotamäki tiivistää.
Vuonna 2019 oltiin lähes suhdanteen huipulla. Tämä tiedettiin. Tällöin on julkisen talouden paras aika säästää.
Keynesiläisyyden nimeen vannova hallitus kirjoitutti fläppitaululle ”rahaa on”.
Seurauksena merkittävä (koronasta ja sodastakin riippumaton) alijäämä.
Ei näin. 👎
— Mauri Kotamäki (@Mau_And) March 25, 2023
