Ranskan korkojen nousu ei kerro vain Ranskasta. Se kertoo maailmasta, jossa nollakorot ovat historiaa ja sijoittajat vaativat jälleen korvausta valtioiden velkariskeistä.
Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan kyse ei ole vain Ranskasta vaan laajemmasta muutoksesta: halvan rahan aikakausi on päättynyt, ja sijoittajat arvioivat jälleen valtioiden velkaantumista aiempaa kriittisemmin.
Saksa saa markkinoilta lainaa 3,5 prosentin korolla ja Ranska viiden prosentin korolla. Vuosi sitten Ranska sai lainaa huomattavasti paremmilla ehdoilla. Korkoero oli 0,83 prosenttia. Nyt korkoero on 1,5 prosenttia ja Italian 1,2 prosenttia.
Korkoeron kasvun taustalla on globaalien pitkien korkojen nousu. Se on pakottanut sijoittajat arvioimaan uudelleen valtioiden kestävyyttä ja kyvykkyyttä maksaa velkansa takaisin.
Melkein vuosikymmenen kestänyt halvan rahan aika on ohi. Se on nostanut esiin kysymyksen, kuinka Ranskan kaltaiset valtiot selviävät korkeampien korkojen maailmassa.
Ranskan ongelmat eivät ole uusia. Sen talous on ollut alijäämäinen jo vuosikymmeniä. Viime vuonna sen alijäämä oli koko euroalueen suurin. Alijäämä oli noin 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Matalat korot eivät varsinaisesti aiheuttaneet velkaantumista, mutta ne vähensivät painetta tehdä sille jotain. Vaikeina aikoina velkaa otettiin lisää, mutta hyvässä taloustilanteessa sitä ei juuri saatu alaspäin, von Gerich sanoo Verkkouutisille.
Nollakorkojen aikaan yleistyi ajatus, että valtioiden velka ei ole välitön ongelma. Von Gerichin mukaan moderni rahateoria ei kuitenkaan ohjannut hallitusten politiikkaa. Sen sijaan nollakorot loivat ympäristön, jossa velka ei näyttänyt ongelmalta ennen korkojen nousua.
Pitkien korkojen nousu on palauttanut valtiontalouden uskottavuuden markkinoiden keskeiseksi kiinnostuksen kohteeksi. Nollakorkojen aikana velkaantumista katsottiin läpi sormien paljon enemmän kuin nyt.
Valtioilla ei ollut samanlaista painetta tehdä poliittisesti vaikeita leikkauksia, kun markkinoilta sai rahaa halvalla. Se saattoi lykätä vaikeiden päätösten tekemistä.
– Ajatus saattoi olla, että ei tässä ole hätää, vaikka velkaannutaan tilapäisesti hieman enemmän, koska korot ovat niin matalia. En kuitenkaan ajattele, että valtiot olisivat tietoisesti velkaantuneet enemmän vain siksi, että rahaa sai halvalla.
Markkinat vertaavat Ranskaa nyt Italiaan
Vuosikymmenien alijäämästään huolimatta Ranska kuului euroalueen ytimeen. Toiseksi suurimpana euromaana sen luontaisena vertailukohtana on pidetty Saksaa. Tilanne on viimeistään nyt toinen.
– Jos korkomarkkinoita katsoo, Ranskaa verrataan nyt Italiaan eikä Saksaan. Ranskan verrokkiryhmä löytyy nykyään ihan muualta kuin ennen, Nordean von Gerich sanoo.
Saksan ongelma on viime vuodet ollut hidas talouskasvu, Ranskan kroonistunut alijäämä. Uudet ennusteet lupaavat Saksalle 0,9 prosentin kasvua tälle vuodelle, Ranskan alijäämä on tänä vuonna 5,4 prosenttia.
Velkaa Ranskalla on maan valtiovarainministeriön mukaan 119,3 prosenttia suhteessa bkt:hen. Italialla velkaa on sitäkin enemmän melkein 139 prosenttia suhteessa bkt:hen. Saksan velkasuhde on noin 64 prosenttia.
– Ranska kuului aikanaan euroalueen ytimeen myös velkakustannuksilla mitattuna, mutta siinä tilanteessa ei ole oltu enää pitkään aikaan.
Markkinat eivät vielä pelkää maksukyvyttömyyttä
Ranskan kohdalla ei tarvitse puhua kuitenkaan uudesta eurokriisistä. Maa on vauras ja sen talouden rakenne on monipuolinen.
Vaikka markkinat hinnoittelevat Ranskan riskin aiempaa suuremmaksi, niin nekään ei tunnu olevan huolissaan siitä, että Ranska ajautuisi maksukyvyttömäksi.
– Joka kerta kun korkoero kasvaa, myös maksukyvyttömyysriski kasvaa hieman. Mutta emme ole lähellä tilannetta, jossa markkinat odottaisivat Ranskan laiminlyövän velkojaan. Riski on edelleen pieni, von Gerich sanoo.
Eurokriisi syntyi, kun markkinat menettivät uskonsa Irlannin, Italian, Kreikan, Portugalin ja Espanjan kykyyn selvitä lainoistaan. Nordean von Gerich muistuttaa, että tilanteet saattavat muuttua nopeasti, vaikka tällä hetkellä huoleen ei ole syytä.
Hänen mukaansa velka itsessään ei ole ongelma. Yhdysvallatkin velkaantuu ja maan valtiovarainministeriö on joutunut reagoimaan muuttuneeseen korkoympäristöön. Talouskasvu on kuitenkin vahvaa, joten velka ei ole samanlainen ongelma kuin Ranskalle.
– Velkakestävyyttä arvioitaessa verrataan usein korkotasoa nimelliseen talouskasvuun. Yhdysvalloissa nimellinen talouskasvu ylittää edelleen korkotason, mutta Ranskassa tilanne on toinen, von Gerich sanoo.
Von Gerichin mukaan nykyinen korkotaso ei ole Ranskalle pitkällä aikavälillä kestävä.
– Jos talousympäristössä mikään ei muutu, viiden prosentin korkotaso on Ranskalle keskipitkällä aikavälillä mahdoton.
Onko Ranska liian iso pelastettavaksi?
– EKP:llä on keinot puuttua tilanteeseen. Kysymys on siitä, täyttääkö Ranska niiden käytön ehdot ja kuinka helposti EKP haluaa niitä käyttää, von Gerich sanoo.
EKP on kehittänyt Italiaa varten TIP-työkalun. Työkalun avulla EKP voi ostaa velkaantuneen maan velkakirjoja taseeseensa helpottaakseen markkinoiden painetta.
Pelkkä tukimekanismin olemassaolo saattaa helpottaa markkinapainetta.
– Työkalut löytyvät, mutta emme ole lähelläkään tilannetta, jossa EKP olisi lähdössä auttamaan Ranskaa.
Suomelle Ranskan tilanteessa on yksi tärkeä oppi.
– Jos sopeutusta ei tehdä riittävän aikaisessa vaiheessa, siitä voi tulla hyvin kivulias markkinapaineen alla, von Gerich sanoo.