Ekonomisti lyö luvut pöytään: Tämän takia talous pitää korjata leikkauksilla

Laskelman mukaan Ruotsin tasolle pääseminen tarkoittaisi yli 20 miljardin euron korjausta julkisiin menoihin.
Vasemmisto-oppositio painottaisi leikkausten sijaan veronkiristyksiä. Kuvituskuvassa jalankulkijoita Helsingissä. LEHTIKUVA / JADE SILPO
Vasemmisto-oppositio painottaisi leikkausten sijaan veronkiristyksiä. Kuvituskuvassa jalankulkijoita Helsingissä. LEHTIKUVA / JADE SILPO
Vasemmisto-oppositio painottaisi leikkausten sijaan veronkiristyksiä. Kuvituskuvassa jalankulkijoita Helsingissä. LEHTIKUVA / JADE SILPO
Vasemmisto-oppositio painottaisi leikkausten sijaan veronkiristyksiä. Kuvituskuvassa jalankulkijoita Helsingissä. LEHTIKUVA / JADE SILPO

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen lyö luvut pöytään siitä, miksi Suomen julkinen talous kannattaa sopeuttaa menoleikkauksilla.

Pakarinen ottaa asian esille viestipalvelu X:ssä. Julkaisunsa yhteydessä hän on jakanut grafiikan julkisten menojen osuudesta bruttokansantuotteeseen. Grafiikka on nähtävillä tämän artikkelin lopussa.

Luvuista ilmenee, että Suomessa julkiset menot ovat suuremmat kuin yhdessäkään muussa vertailussa mukana olevassa maassa.

Vertailussa ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Euroopan unionin jäsenmaat keskimäärin ja maailman kehittyneet taloudet keskimäärin.

Lukuja tarkasteltaessa ilmenee, että erot eivät ole aivan pieniä.

– Suomessa julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat maailman korkeimmat ja noin kahdeksan prosenttiyksikköä korkeammalla kuin Ruotsissa ja EU:ssa keskimäärin, Pakarinen huomauttaa.

Yksi prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta on Suomessa noin kolme miljardia euroa. Pakarinen huomauttaa, että Ruotsin tason saavuttaminen vaatisi yli 20 miljardin euron korjausta julkisiin menoihin.

Poimintoja videosisällöistämme

– Nopeampi talouskasvukin auttaa suhdeluvun laskuun. Sen vauhdittamiseksi vain veroja alas.

Oppositio nostaisi mieluummin veroja

Pakarisen kommentit tulevat pian hallituksen budjettiriihen jälkeen. Elinkeinoelämän järjestöt, kuten EK ja Keskuskauppakamari, ovat suhtautuneet myönteisesti etenkin hallituksen talouskasvua ja investointeja tukeviin ratkaisuihin.

Julkisista menoista leikkaaminen on kuitenkin herättänyt vastustusta etenkin vasemmisto-oppositiossa. Esimerkiksi SDP ja vasemmistoliitto ovat vastustaneet menoleikkauksia ja esittäneet, että sopeutustoimia tulisi tehdä pikemminkin veronkiristyksinä.

Monet taloustieteilijät ovat tyrmänneet veronkiristysten tehokkuuden sopeutustoimena, sillä ne eivät edistä talouskasvua vaan jarruttavat sitä ja heikentävät työnteon ja yrittämisen kannustimia. Asiassa on erittäin huomionarvoista sekin, että Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman korkeimpia.

Suomessa julkiset menot ovat koko EU:n suurimmat. X.COM/SAMI PAKARINEN. LÄHDE: IMF, EK JA MACROBOND
Suomessa julkiset menot ovat koko EU:n suurimmat. X.COM/SAMI PAKARINEN. LÄHDE: IMF, EK JA MACROBOND

LUE MYÖS:
Keskituloisen palkasta häviää 1850 euroa verokiilaan

Näkökulma: Suomalaisen on vaikea vaurastua – syy löytyy verotuksesta

Digitalisaatio näkyy vahvasti myös asuntokaupassa.
Kasvua tukevat teollisuuden vahva vire, investointien elpyminen sekä kotitalouksien kulutuksen piristyminen.
Kansanedustajan mukaan Suomi tarvitsee lisää yrityksiä, jotka uskaltavat investoida ja laajentaa toimintaansa.
Mainos