Suomi voisi ajautua pahimmassa tapauksessa velkakriisiin yhdenkin shokin seurauksena, varoittaa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen Helsingin Sanomille.
Kostiaisen mukaan Suomella on ollut vaikeuksia euroon sopeutumisessa. Rahapolitiikka on paikoin välittynyt talouteen liiankin tehokkaasti, mikä on taas osasyy nykyiseen talouden alhoon.
Hyvänä esimerkkinä tästä toimii asuntokauppa- ja rakentaminen. Nollakorot ruokkivat sitä liiaksi, ja vastaavasti korkojen nousu aiheutti täydellisen hätäjarrutuksen.
– Meillä korot lyövät läpi suoraan asuntorahoituksen hintaan, koska meillä on totuttu käyttämään vaihtuvakorkoisia lainoja. Muualla Euroopassa näin ei ole, Kostiainen selittää Helsingin Sanomille.
Lohdullisiakin puolia on. Esimerkiksi Kreikassa julkinen talous oli velkakriisin pahimpina vuosina vahvasti alijäämäinen, mutta kun julkinen talous saatiin tasapainoon, myös velkasuhde kohentui ripeästi.
Tämä pätee myös Suomeen. Ja toisin kuin Kreikassa, tarvittavat muutokset olisivat paljon pienempiä – Kostiaisen sanoin lähinnä parametrisäätöä ja poliittista priorisointia.
– Mitä palveluja halutaan ylläpitää, millä tasolla verotus ja menot pidetään. Suomessa työkaluja kyllä on, jos halutaan toimia, ekonomisti listaa.
Tällä hetkellä tilanne ei kuitenkaan ole hyvä. OECD:n tilastojen mukaan Suomi on julkisten menojen suhteessa talouden kokoon kakkossijalla Ranskan jälkeen. Ranskassa julkiset menot syövät 56,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, Suomessa taas 55,9 prosenttia.
– Suomen velkataso on niin korkealla, että velkakriisi voi olla vain yhden ison shokin päässä, jos huonosti käy, Kostiainen tiivistää.
