Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen arvostelee Helsingin Sanomien faktantarkistusta hallituksen talouspolitiikasta. Hän käy läpi neljä HS:n tarkastelemaa väitettä ja katsoo analyysin jäävän useassa kohdassa puutteelliseksi.
Ensimmäinen kiista koskee velkaantumista. HS:n analyysissa tarkistellaan väitettä, jonka mukaan nykyisen hallituksen toimet vain pahentavat Suomen velkaongelmaa. Pakarisen mukaan tarkastelussa pitäisi huomioida hallituksen sopeutustoimet kokonaisuutena.
– Kokonaisuutena hallituksen toimet tosiaan säästävät ensi vuonna bruttona 4,8 miljardia euroa, ja nettona 3,1 miljardia, Pakarinen huomauttaa viestipalvelu X:ssä.
Hallitus on arvioinut suorien menoleikkausten nousevan vuonna 2027 yhteensä 4,8 miljardiin euroon. Valtiontalous jää silti selvästi alijäämäiseksi.
Pakarinen arvostelee myös HS:n arviota hallituksen kasvupolitiikasta. Lehden mukaan väitettä siitä, että hallitus olisi saanut kasvun käyntiin, ei ole helppo tarkistaa.
– Tämän tarkistuksen vaikeuden taakse voidaan Suomessa niin halutessaan piiloutua seuraavat 30 vuotta, Pakarinen sanoo.
Hänen mukaansa lähtökohtana pitäisi olla, että kasvun kevyempi verotus tukee talouskasvua.
Yhteisövero jakaa näkemyksiä
Kolmas erimielisyys koskee opposition vaihtoehtoja. Nykyinen hallitus on kysynyt oppositiopuolueilta, mikä olisi heidän vaihtoehtonsa sopeuttaa julkista taloutta. Kattavaa vastausta ei kuitenkaan ole saatu.
Analyysissa käydään läpi vaihtoehtoja, joita oppositiopuolueet ovat esittäneet tuleville vaalikausille. Pakarisen mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) kysymys opposition vaihtoehtoisista sopeutustoimista liittyy kuitenkin tähän hallituskauteen eikä myöhemmin sovittuun velkajarruun. Hänen mukaansa HS:n analyysi menee tältä osin harhaan.
Neljänneksi Pakarinen puolustaa hallituksen päätöstä alentaa yhteisöverokanta 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027.
HS nostaa esille arvion, jonka mukaan alennus vähentää verotuloja noin 840 miljoonaa euroa vuodessa, jos mahdollisia kasvuvaikutuksia ei huomioida.
– Miksi kasvua ei huomioida, kun siksi nimenomaan kevennys tehdään ja lisäeurot esimerkiksi uusien työpaikkojen lisääntymisestä näkyvät myös muilla kuin yhteisöveron budjettiriveillä? Pakarinen kysyy.
HS viittaa analyysissaan Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tutkimukseen, jonka mukaan yhteisöveron lasku ei ole lisännyt investointeja.
– Viitattu VATT:n tutkimus on todettu useaan otteeseen ongelmalliseksi perustellakseen tätä, mutta yhä siihen viitataan ainoana tutkimuksena, Pakarinen toteaa.
Yritysverotuksen kasvuvaikutusten suuruudesta ei ole yksiselitteistä arviota. Tutkimuksissa yhteisöveron alentamisen on arvioitu voivan kasvattaa veropohjaa ja siten kattaa osan veromenetyksestä, mutta vaikutusten mittaluokkaan liittyy epävarmuutta.